ISLAAM JA TERRORISMI

Yksi aikamme valitettavista ominaisuuksista on se, että yhteiskunnassamme on valtavasti väkivaltaa. Olkoon kyseessä torilla räjähtävä pommi tai lentokoneen kaappaus, jossa viattomia ihmisiä pidetään panttivankeina poliittisten päämäärien saavuttamiseksi. Elämme aikaa, jolloin viattoman elämän menetyksestä on tullut arkipäiväinen asia. Satunnaisen väkivallan ominaisuuksiin kuuluu juuri se, että ”terrorismia” pidetään yhtenä suurimpana uhkana yhteiskuntiemme rauhalle ja turvallisuudelle.

Terrorismi –sanaa alettiin käyttää laajalti vain muutama vuosikymmen sitten. Yksi tämän uuden terminologian valitettavista seurauksista on, että se rajoittaa terrorismin merkityksen siihen, johon pienet ryhmät tai yksilöt ovat syyllistyneet. Itse asiassa terrorismi käsittää koko maailman ja ilmenee eri muodoissa. Syylliset eivät sovi mihinkään stereotyyppiin. Ne henkilöt, jotka pitävät ihmiselämää halpana ja, joilla on valtaa tuhlata ihmiselämiä esiintyvät yhteiskuntiemme eri tasoilla. Yksilö, joka räjäyttää itsensä siviili bussissa on syyllistynyt terroritekoon. Samoin kokonaisten kaupunkien massiivinen ilmapommitus ja taloudellisten pakotteiden käyttäminen, jotka aiheuttavat kymmenien tuhansia lapsien nälkäkuoleman, on myös terrorismia.

Terrorismin tarkoituksen rajoittaminen siihen, että se sisältää vain yksilöt ja ryhmät sekä mediassa olevan massahysterian on aiheuttanut sen, että muslimit yhdistetään tuhon ja terrorin tekoihin, ja sen seurauksena heistä on tullut viha-väkivallan uhreja. Joskus islaamin uskonto asetetaan vastuuseen muutamien muslimien teoista, jopa ei-muslimien teoista!

Voisiko olla mahdollista, että islaam, jonka valo teki lopun Euroopan Keskiajalle, nyt ehdottaisi terrorin alkua? Voisiko uskonto, jolla on yli 1.2 miljardia seuraajaa todellisesti puoltaa viattomien ihmisten tappamista ja vammauttamista? Voisiko islaam, jonka nimi tarkoittaa ”rauhaa” ja ”Jumalalle alistumista”, rohkaista kannattajiaan tekemään työtä tuhon vuoksi?

Ihmiselämän pyhyys

Islaam pitää elämän kaikkia muotoja pyhinä. Kuitenkin ihmiselämän pyhyydelle on annettu erityinen asema. Ihmisen ensimmäinen ja ensisijainen perusoikeus on oikeus elää. Koraani sanoo henkilöstä, joka tappaa viattoman henkilön: ”… hän on kuin olisi tappanut kaikki ihmiset; ja ken ikinä pelastaa yhden hengen, hän on kuin olisi pelastanut kaikkien ihmisten hengen.” [Koraani 5:32]

Sellainen on yksittäisen ihmiselämän arvo. Koraani rinnastaa jopa yhden ihmiselämän epäoikeudenmukaisen riistämisen koko ihmiskunnan tappamiseen. Joten koraani kieltää murhan selvin sanoin.

Sodan etiikka

Jopa sotatilassa islaam velvoittaa henkilöä toimimaan vihollisen kanssa jalosti taistelukentällä. Islaam on antanut selvän linjan jotta ero tehtäisiin vihollismaan taistelijoiden ja siviilien välillä. Mitä tulee siviiliväestöön kuten naisiin, lapsiin, vanhuksiin ja vammaisiin, profeetan ohjeet ovat kuten seuraa: ”Älkää tappako yhtään vanhusta, lasta tai naista.”, ”Älkää tappako luostareissa olevia munkkeja.” tai ”Älkää tappako ihmisiä, jotka istuvat palvontapaikoissa.” Joten siviileille on taattu turvallinen elämä jopa silloin kun heidän valtionsa on sodassa islaamilaisen valtion kanssa.

Jihaad

Kun islaam yleisellä tasolla on väärinymmärretty Läntisessä maailmassa, ehkä mikään islaamilainen sana ei herätä yhtä voimakkaita reaktioita kuin ‘jihaad’. ’Jihaad’ sanaa on väärinkäytetty paljolti, jotta tuotaisiin mieleen outoja kuvia väkivaltaisista muslimeista, jotka pakottavat ihmiset alistumaan miekan kärjellä. Tätä myyttiä ylläpidettiin kristittyjen ja muslimien välisen epäluottamuksen symbolina vuosisatojen aikana. Valitettavasti se on säilynyt tähän päivään asti. Jihaad sana tulee jaahada juuri-sanasta, joka tarkoittaa kamppailemista. Joten kirjaimellisesti jihaad on ponnistelua. Profeetta Muhammad (rauha olkoon hänen kanssaan) sanoi, että jihaad tarkoittaa oman sielunsa salakavalia ehdotuksia vastaan kamppailua. Siksi jihaad ensisijaisesti viittaa henkilön sisäiseen kamppailuun jotta hänestä tulisi hurskas ja, että hän alistuisi Jumalalle elämänsä kaikilla alueilla.

Toiseksi, jihaad viittaa vääryyksiä vastaan tapahtuvaan ponnisteluun. Islaam, kuten muut uskonnot sallii itsepuolustuksen. Koraani sanoo: ”Ja, kuinka olisittekaan taistelematta Jumalan asian puolesta ja niiden heikkojen miesten, naisten ja lasten puolesta, jotka huutavat: «Herra, johda meidät pois tästä kaupungista , pois siinä asuvien sortajain luota, lähetä meille suojelija, anna meille puolustaja!” [Koraani 4: 75].

Itsemurhapommitukset

Itsemurhapommitukset ovat vastoin islaamia. Tunnetulta oppineelta, Sheikh Uthaymeeniltä kysyttiin: ”Mikä on päätös koskien tekoja itsemurhan avulla, kuten autoon liitetyt räjähdysaineet ja vihollisen valtaaminen, jossa henkilö tietää ilman epäilyksiä kuolevansa teon seurauksena?” Vastaus: Tosiaankin mielipiteeni on se, että häntä pidetään henkilönä, joka on tappanut itsensä, ja sen seurauksena häntä rankaistaan helvetissä, koska profeetan, olkoon rauha hänen kanssaan, on vahvistettu sanoneen: ”Totisesti ken (tahallaan) tappaa itsensä, niin varmasti häntä rangaistaan helvetin tulessa, johon hän saa jäädä ikuisiksi ajoiksi”.

Joten islaam määrää uskovaisensa ponnistelemaan itsensä puhdistamista varten, sekä rauhan ja oikeudenmukaisuuden vakinaistamiseen yhteiskunnassa. Huolimatta siitä, että asia olisi kuinka oikeutettu, koraani ei koskaan suvaitse viattomien ihmisten tappamista. Puolustuskyvyttömien siviilien terrorisointi sekä viattomien miesten, naisten ja lasten pommittaminen ja vammauttaminen ovat kaikki inhottavia tekoja islaamin ja muslimien mukaan. Muslimit seuraavat rauhan, armon ja anteeksiannon uskontoa, ja suurella enemmistöllä ei ole mitään tekemistä väkivaltaisten tekojen kanssa, joita pidetään muslimien tekemänä.

Suvaitsevaisuuden historia

Länsimaiset oppineet ovat kiistäneet myytin, jonka mukaan muslimit pakottaisivat muita kääntymään uskontoonsa. Historioitsija De Lacy O’Leary kirjoitti kirjassaan Islaam at Crossroads: ”Historia tekee selväksi, että fanaattisten muslimien legenda, jonka mukaan muslimit kulkevat läpi maailman ja pakottavat islaamia miekalla valloitetuille roduille on yksi fantastisimmista absurdeista myyteistä, joita historioitsijat ovat koskaan toistaneet.”

Muslimit hallitsivat Espanjaa noin 800 vuoden ajan. Sinä aikana siellä asuvat ei-muslimit olivat elossa ja kukoistivat. Tämän lisäksi kristityt ja juutalaiset vähemmistöt ovat kukoistaneet Lähi-idän muslimimaissa vuosikausien ajan, usein saapuen niihin paetakseen Euroopan joukkovainoja. Maissa kuten Egyptillä, Marokolla, Palestiinalla, Libanonilla, Syyrialla ja Jordanialla on kaikissa suuria kristitty- ja/tai juutalaisväestöjä. Tämä ei ole mitenkään yllättävää muslimille, koska hänen uskonsa kieltää häntä pakottamasta muita näkemään oman näkökantansa ja itse asiassa takaa heidän turvallisuutensa. Koraani sanoo:

”Uskonnossa ei ole mitään pakkoa” [Koraani 2:256]

Islaam – Suuri yhdistäjä

Kaukana suvaitsemattomasta oppijärjestelmästä, islaam on elintapa, joka ylittää rodun ja etnisyyden. Koraani toistuvasti muistuttaa meitä yhteisestä alkuperästämme:

”Ihmiset, Me olemme totisesti luonut teidät miehestä ja naisesta ja jakanut teidät heimoihin ja sukuihin, jotta tuntisitte toinen toisenne. Arvokkain teistä Jumalan tykönä on se, joka parhaiten pitää huolen velvollisuudestaan. Jumala on totisesti tietävä, tajuava.” [Koraani 49:13]

Joten islaamin oppien universaalisuus tekee islaamista maailmassa nopeimmin kasvavan uskonnon. Maailmassa, joka on täynnä ihmisten välisiä riitoja, maailmassa, jota uhkaa terrorismi, johon yksilöt ja valtiot syyllistyvät, islaam on valon majakka, joka tarjoaa toivoa tulevaisuutta varten.