MATKA IKUISUUTEEN: TIESI PARATIISIIN TAI HELVETIN TULEEN

Lähde: An explanation of the last 10th of the Noble Quran.

Hauta: Tämä on tuonpuoleisen ensimmäinen vaihe: tulinen kuoppa tekopyhälle ja epäuskovalle, ja puutarha uskovalle. Tiedämme eri kertomusten kautta, joissa puhutaan haudan rangaistuksesta, erilaisista tottelemattomuuden teoista. Niistä on se, kun henkilö ei puhdista itseään kunnolla virtsasta, huhujen levittäminen riidan levittämistä varten ihmisten parissa, tahallaan nukkuminen pakollisten rukousten aikana, koraanin hylkääminen, haureus ja aviorikos, homoseksuaalisuus, korko ja koronkiskonta, velkojen maksamatta jättäminen ja muut synnit. Pelastuksen tältä rangaistukselta voi saavuttaa suorittamalla hyviä tekoja vilpittömästi Allaahille, ja hakemalla Allaahin turvaa Hänen rangaistukseltaan ja lausumalla suurat al-Mulkia [67], sekä muilla teoilla. Ne joita suojellaan tältä rangaistukselta ja jotka eivät joudu sitä kohtaamaan ovat marttyyrit, ne jotka kuolivat vartioimistehtävässä, ne jotka kuolivat perjantaina (al-jumu’a), ne jotka kuolivat synnytyksessä, sekä muut.

As-suur: Tämä on valtava torvi johon enkeli Israafiil puhaltaa kun hänelle niin määrätään. Ensimmäistä kutsutaan järkytyksen puhallukseksi: Allaah (subhaanahu wa ta’aalaa) sanoi: ”Päivänä jolloin pasuunaan puhalletaan ja kaikki taivaissa ja maassa pyörtyvät järkytyksestä paitsi ne jotka Allaah haluaa vapauttaa (tästä).” [27:87, tarkoituksen tulkinta], ja kaikki tuhoutuu. Sitten, 40 vuoden kuluttua tulee uusi puhallus, henkiin heräämisen puhallus, kuten Allaah (subhaanahu wa ta’aalaa) sanoi: ”ja sitten puhalletaan uudelleen ja he seisovat, katsoen.” [39:68, tarkoituksen tulkinta]

Henkiin- herääminen: Allaa lähettää rankkasateen ja ruumiit ilmestyvät (häntäluusta) ja ne ovat uusi luomus, sellainen joka ei koskaan kuole. Heidät herätetään henkiin ympärileikkaamattomina ja alastomina. He pystyvät näkemään enkelit ja djinnit ja heidät herätetään henkiin tekojensa mukaisesti.

Suuri kokoontuminen: Allaah kokoaa kaikki luodut heidän tilintekoaan varten. He ovat järkyttyneitä, huumaustilaa muistuttavassa tokkurassa jättiläismäisen päivän ajan, jonka pituus on 50 000 vuotta. Heidän aikansa maan päällä tuntuu heille kuin se ei olisi ollut tuntia pitempi. Aurinko vetäytyy peninkulman etäisyyteen ja jokainen hikoaa tekojensa mukaisesti. Tyrannit sekä heitä seuraavat heikot rupeavat riitelemään. Jokainen epäuskova riitelee pääpaholaisensa, saatanan kanssa ja jopa omien raajojensa kanssa, jokainen kiroten toistaan. Epäoikeudenmukaiset väärintekijät purevat käsiään (katumuksesta). Helvetin tuli raahataan heidän eteensä 70 000 kahleella, 70 000 enkeliä pitäen kiinni jokaisesta kahleesta. Kun epäuskovat näkevät helvetin tulen, he toivovat voivansa lunastaa itsensä vapaaksi rangaistukselta, tai että he voisivat muuttua pölyksi (paetakseen tulevaa kidutusta). Tottelemattomattomia (uskovaisia) rangaistaan. Esimerkiksi sellaiselle joka kieltäytyi maksamasta pakollista hyväntekeväisyyttä (zakaat), annetaan sen rahan, jonka hän kieltäytyi maksamasta, polttaa häntä rautatankojen tavalla. Ylimielinen henkilö herätetään henkiin muurahaisena (jonka päälle astutaan). Petollinen petturi, kavaltaja ja ryöstäjä paljastetaan. Varas tulee sen kanssa mitä hän varasti [kaikkien nähtäville]. Lyhyesti sanottuna, kaikki piilotetut asiat tuodaan selvästi esiin nähtäville. Mitä tulee hurskaisiin, tämä päivä ei heitä pelota ja se kestää saman verran kuin heidän dhuhr -rukouksensa suoritus.

Esirukous (shafaa’a): Profeetta Muhammad (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) suorittaa erityisen esirukouksen kaikille luoduille, jossa hän rukoilee tämän suuren koetuksen poistamista varten kaikilta ihmisiltä ja jotta tilinteko alkaisi. On myös muita esirukouksen muotoja joita muut luodut suorittavat, kuten profeetat poistaakseen uskovaisia helvetin tulesta ja nostaakseen heidän tasoaan paratiisissa.

Vastuullisuus (hisaab): Ihmiset laitetaan Herransa eteen ryhmissä jotta kaikki näkevät heidän tekonsa ja joutuakseen kyselyn kohteeksi. Heiltä kysellään myös elämästään, nuoruudestaan, varallisuudestaan, tiedostaan ja vastuustaan, heidän saamistaan siunauksista, heidän kyvystään nähdä, kuulla ja älystään (miten jokaista käytettiin ja kulutettiin). Epäuskovat ja tekopyhät pannaan tilille koko luomakunnan edessä moitittavaksi, heidän syyllisyytensä osoitettavaksi, ja jotta ihmiset, maa, päivät, yöt, vauraus, enkelit ja heidän omat raajansa todistavat heitä vastaan. He myöntävät syntinsä ja tunnustavat ne. Mitä tulee uskovaan, jokaiselle annetaan yksityinen sessio jossa he tunnustavat syntinsä Allaahille kunnes kun he luulevat olevansa tuhon omia, jolloin heille sanotaankin, ’Kätkin ne teitä varten maailmassa ja annan teille ne anteeksi tänä päivänä.’ Ensimmäiset ihmiset jotka pannaan tilille ovat Muhammadin (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) seuraajat. Ensimmäiset palvonnan teot jotka huomioidaan ovat pakolliset rukoukset. Ensimmäiset riidat jotka sovitaan sisältävät veren vuotoa.

Tekojen kääröjen levittäminen: Sitten levitetään kirjakääröt joihin tallennettiin jokaisen ihmisen teot. Nämä ovat rekistereitä ”joihin mikään suuri tai pieni teko ei jää huomioimatta”. Uskovaiselle annetaan tallenne hänen oikeaan käteensä kun taas epäuskovalle ja tekopyhille annetaan heidän tallenteensa vasempaan käteen ja heidän selkänsä taakse.

Punnitseva vaaka (miizaan): Teot punnitaan vaa’alla jotta jokainen voitaisiin palkita sen mukaisesti. Tämä vaaka on oikea mittausväline jossa on kaksi kättä, jonka päällä niistä teoista, jotka tehtiin vilpittömästi Allaahille ja islaamin lain mukaisesti, tehdään painavia. Jotkut teot joille annetaan vielä enemmän painoa ovat laa ilaaha illaa Allaahin sanominen (ei ole mitään palvomisen arvoista paitsi Allaah), hyvä luonne, Allaahin muistaminen, kuten al-hamdu li Allaahin (kaikki ylistys olkoon Allaahin), subhaana Allaah wa bi hamdihin (kunnia olkoon Allaahin ja kaikki ylistys kuuluu Hänelle) ja subhaana Allaah al-Adhiimin (Kunnia olkoon Allaahin, Suurenmoisen), sanominen. Allaah antaa ja ottaa joidenkin ihmisten hyviä ja pahoja tekoja muille siitä pahasta mitä he tekivät elämässään.

Vesiallas (haudh): Sitten uskovat saapuvat vesialtaalle. Kuka tahansa juo siitä ei koskaan kärsi janosta sen jälkeen. Jokaiselle profeetalle on erityinen vesiallas ja niistä suurin kuuluu profeetta Muhammadille (salla Allaahu ’aleihi wa sallam). Sen vesi on maitoa vaaleampaa, hunajaa makeampaa, ja myskiä tuoksuvampaa. Sen astiat ovat kullasta ja hopeasta, niiden määrä ollen kuin tähtien määrä. Sen pituus on kuin Palestiinan Jerusalemin ja Jemenin Adenin välinen etäisyys. Tämän vesialtaan vesi tulee paratiisissa olevasta joesta jonka nimi on al-Kauthar.

Uskovaisten koetus: Kokoontumisen päivän lopussa, epäuskovat seuraavat niitä jumalia ja epäjumalia, joita heillä oli tapana palvoa. Ne vievät seuraajansa helvetin tuleen lammaslaumojen kaltaisina ryhminä, joko jaloillaan tai kasvoillaan kiskottuna. Sen jälkeen vain uskovaiset ja tekopyhät (jotka esittävät olevansa uskovaisia) jäävät odottamaan ja Allaah tulee heidän luokseen ja kysyy: ”Mitä te odotatte?” He vastaavat: ”Odotamme Herraamme.” Hän paljastaa itsensä näyttämällä heille säärensä (as-Saaq -luvattu merkki) jolloin he kaikki kaatuvat maahan kasvoilleen paitsi tekopyhät, kuten Allaah sanoi heistä: ”Sinä päivänä jolloin Hän paljastaa reiden ja heitä pyydetään heittäytymään kasvoilleen mutta he eivät pystykään…” [68:42, tarkoituksen tulkinta] Sitten he seuraavat Häntä ja silta (siraat) asetetaan (helvetin tulen ylitse) ja Allaah antaa uskoville heidän valonsa ja pimentää tekopyhien valon.

Silta (siraat): Se on silta, joka ulottuu helvetin tulen ylitse, joka uskovien pitää ylittää saavuttaakseen paratiisin. Profeetta (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) on kuvannut sitä seuraavalla tavalla ”se mikä saattaa henkilön hämilleen ja aiheuttaa sen, että henkilö menettää tasapainonsa ja kompastuu. Sen päällä on sa’daanin puun piikkien kaltaisia puristimia ja koukkuja… Se on hiusta kapeampi ja miekan terää terävämpi…” (Muslim, tarkoituksen tulkinta). Uskoville annetaan heidän valonsa tekojensa mukaan, suurin ollen vuoren kokoinen ja pienin ollen sormenpään kokoinen. Tämä valaisee heidän tietään ja sitten he ylittävät tien tekojensa mukaisesti, uskova ylittäen silmänräpäyksessä, salaman lyönnin nopeudella, tuulen, linnun, nopean hevosen tai ratsastajan nopeudella (tai kävellen tai ryömien). Jotkut saapuvat turvallisesti kun taas muut jäävät koukkuihin kiinni ja muut vedetään helvetin tuleen. (Al-Bukhaarii ja Muslim, tarkoituksen tulkinta) Tekopyhillä ei ole ollenkaan valoa, he kääntyvät takaisin mutta uskovaisten ja heidän välille pystytetään seinä. Vaikka he haluaisivat ylittää sillan turvaan niin he putoavat helvetin tuleen.

Helvetin tuli: Epäuskovat, tekopyhät ja jotkut tottelemattomat uskovat joutuvat helvetin tuleen. Jokaisesta tuhannesta 999 joutuu helvetin tuleen. Siinä on seitsemän porttia. Helvetin tulen kuumuus on 70 kertaa ankarampi kuin tämän maailman kuumin tuli. Epäuskovan ruumiista kasvaa isompi jotta hän voi maistaa enemmän kidutusta: hänen olkapäidensä välinen etäisyys on kuin kolmen päivän matka, ja hänen poskihampaansa ovat Uhudin vuoren kokoisia. Hänen ihostaan tehdään paksu ja se vaihdetaan useasti sen jälkeen kun se on täysin palanut uuteen ihoon jotta paahtavan rangaistuksen kipu kovenisi. Heidän juomansa on kiehuva vesi, joka kuumentaa heidän vatsansa kiehuvaksi. Heidän ruokansa on zaqquum, äärimmäisen karvas, helvetin tulen asukkaiden haavojen eritteiden ja mädän lisäksi. Heistä vähiten rangaistu on sellainen, jonka jalkojen pohjia vasten pannaan kaksi palavaa hiiltä, joiden avulla hänen aivonsa kiehuvat. Helvetin tulessa heidän ihonsa palavat ja siellä on sulamista, repimistä, vetämistä ja ketjujen ja lukkojen käyttöä. Ruumiin pitää pudota 70 vuoden ajan saavuttaakseen sen syvyyden alhaisimman tason. Helvetin tulen polttoaine koostuu epäuskovista ja (epäjumalien) patsaista, sen tuuli on myrkkyä, sen varjo on ankaraa kuumuutta ja sen vaatteet ovat tulta. Se ahmii kaiken eikä jätä mitään jäljelle. Se jyrisee ja vaikeroi räävittömästi polttaen ulkoiset ihot ja tavoittaen luut ja mielen syvyydet.

Raja: Profeetta (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoi: ”Uskovaiset pelastetaan aikanaan helvetin tulelta ja he tulevat paratiisin ja helvetin tulen väliselle rajalle (qantara). Siinä he hyvittävät toisilleen epäoikeudenmukaisuudet ja rikokset joilla he tekivät vääryyttä toisilleen tässä maailmassa. Sitten kun heidät on jalostettu ja puhdistettu, heidät päästetään paratiisiin. ”Hänen kauttaan jonka kädessä on Muhammadin sielu, yksi teistä tuntee asuinpaikkansa paratiisissa paremmin kuin asuinpaikkansa tässä maailmassa.” (Al-Bukhaarii, tarkoituksen tulkinta)

Paratiisi (djanna): Paratiisi on uskovaisten viimeinen asuinpaikka. Sen tiilet ovat kullasta ja hopeasta ja sen laasti on myskistä. Sen kivet ovat helmiä ja pöly on sahramia. Sillä on kahdeksan porttia, ja jokainen avautuu kolmen päivän matkan pituuden kokoiseksi, silti se ahtautuu niistä jotka siihen astuvat. Siinä on sata astetta, jokaisen asteen väli on kuin taivaan ja maan väli. Firdaus on korkein osa ja paratiisin joet pulppuavat siitä. Paratiisin katto on Allaahin, Armeliaimman, valtaistuin. Sen joet ovat hunajasta, maidosta, viinistä ja vedestä, ne pulppuavat ilman kanavia, ja uskova saa ne pulppuamaan haluamallaan tavalla. Paratiisin hedelmät ovat ikuisia, lähellä ja helposti saavutettavissa. Siellä on veistetyistä helmistä tehtyjä telttoja joiden leveys on 60 peninkulmaa, ja uskovaisella on vaimo jokaisessa kulmassa. Miehet ovat täysikasvuisia mutta nuorekkaita ilman partoja. Heidän nuoruutensa ei koskaan häviä ja heidän vaatteistaan ei koskaan tule nuhjuisia. He eivät virtsaa, ulosta eivätkä he eritä mitään epäpuhdasta. Heidän kampansa ovat kultaisia ja heidän hikensä kuin myskiä. Paratiisin naiset ovat kaikki seuralaistensa ikäisiä kauniita neitsyitä. Ensimmäinen, joka astuu paratiisiin, on Muhammad, salla Allaahu ’aleihi wa sallam, ja sitten muut profeetat. Paratiisin alhaisimmat asukkaat toivovat ja saavat haluamansa kymmenkertaisesti. Heidän palvelijansa ovat ikuisia nuorukaisia, jotka muistuttavat arvokkaita helmiä. Paratiisin suurimmista iloista on varmasti heidän Herransa Allaahin (subhaanahu wa ta’aalaa) näkeminen ja Allaahin mieltymys heihin ja heidän ikuinen asuinpaikkansa paratiisissa.