OPPINEET OVAT PROFEETTOJEN PERILLISIÄ

Lähde: At-Ta’siil fii Talab al-’Ilm.

Viides perusta: oppineet ovat profeettojen perillisiä, joten heidän edessään tulee noudattaa hyviä tapoja.

Abu ad-Dardaa (radija Allaahu ‘anhu) kertoi: “Kuulin Allaahin lähettilään (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanovan: ‘Ken kulkee tietä, jonka vuoksi hän etsii tietoa, Allaahin ansiosta hän tulee kulkemaan yhtä paratiisiin vievistä teistä. Ja enkelit laskevat siipensä tyytyväisyydestä sitä kohtaan, joka etsii tietoa. Ja totisesti kaikki, jotka ovat taivaissa ja maan päällä, jopa meren syvyyksissä olevat kalat pyytävät anteeksiantoa oppineelle. Ja totisesti oppineen hyve palvelijaan verrattuna on kuin kuun hyve al-Badrin yönä kaikkiin tähtiin verrattuna. Totisesti, oppineet ovat profeettojen perillisiä, koska profeetat eivät jätä taakseen diinaareja tai dirhameja perintöä varten, vaan he jättävät jälkeensä tietoa. Joten ken ottaa siitä kiinni, on saanut suuren osan perintöä.’” [1]

Abu Haatim Ibn Hibbaan, olkoon Allaah häneen tyytyväinen, sanoi: “Tässä hadiithissa on selkeä selitys, että oppineet, joilla on edellä mainitsemamme hyveet, ovat niitä, jotka opettavat ihmisille profeetan tietoa, lukuunottamatta muun tyyppistä tietoa. Etkö nähnyt hänen sanovan: ’Oppineet ovat profeettojen perillisiä?’ Profeetat eivät jätä taakseen perintöä paitsi tietoa, ja profeettamme tieto on hänen sunnansa. Joten hän, joka jää ilman sen oppimista ei ole profeettojen perillinen.” [2]

Tämä perusta edellyttää useiden asioiden toteuttamista, jotka ovat:

1. Henkilöllä pitää olla hyvät tavat oppineiden kanssa
Hänen ei pitäisi väitellä opettajansa kanssa.
Hänen ei pitäisi kysyä opettajaltaan liikaa kysymyksiä.
Hänen ei pitäisi aiheuttaa häiriötä hänen kokouksessaan
Hänen pitäisi kiittää häntä puhuessaan hänelle ja hänestä puhuessaan opettajan poissaollessa.
Hänellä pitäisi olla oppineesta ja tämän tuntemuksesta hyviä ajatuksia.
Hänen pitäisi käyttäytyä hänen kokouksessaan.
Hänen pitäisi osoittaa kunnioitusta häntä kohtaan päivittäisissä toimissaan.

Tämä ei tarkoita sitä, että oppilas ei saisi esittää opettajalleen vastaväitteitä silloin kun todiste, joka ansaitsee että sitä seurataan, vahvistuu hänelle. Abu Ajjuub As-Sakhtijaaniin, olkoon Allaah hänelle armollinen, on kerrottu sanoneen: “Jos haluat tuntea opettajasi virheet, niin istu jonkun muun kanssa (siis opettajan).”

2. Tiedon ottaminen shujuukheilta (opettajilta) on tiedon hankkimisen perusta. Tällä tavalla oppilas ottaa tiedon heiltä kasvotusten ja oppii heidän tapansa ja käyttäytymisensä. Tämä pätee vain silloin kun oppilas elää samaan aikaan kuin nämä opettajat! Tai hän voi ottaa heidän kirjoistaan ja teksteistään, siis lukea heiltä oppiakseen ja ymmärtääkseen, samalla kun hänellä on heistä hyviä ajatuksia!

Alaviitteet:

[1] Abu Daawuudin, At-Tirmidiin ja Ibn Hibbaanin kertoma, ja tämä on se muoto, jossa se oli hänen kokoelmassaan, lyhyessä muodossa. Al Bukhaarii mainitsi Sahiih kokoelmassaan Tiedon kirjassaan, luvussa: Tieto tulee ennen puhetta ja tekoja, sen sisältämä: ”Oppineet ovat profeettojen perillisiä.”

[2] Al-Ihsaan bi-Taqriib Sahiih Ibn Hibbaan: (1/295, nro 88:n alla).