PAASTO: SÄÄNNÖT, VIISAUDET JA EDUT

Lähde: understand-islam.net.

Kaikki kiitokset kuuluvat Allaahille. Ylistämme Häntä ja tavoittelemme Hänen apuaan ja anteeksiantoaan. Haemme turvaa Allaahista, Korkeimmasta, omaa ja tekojemme pahuutta vastaan. Kenet tahansa Allaah johdattaa, häntä ei voi johtaa harhaan ja kenet tahansa Hän johtaa harhaan, häntä ei voi johdattaa. Todistan, että ei ole mitään oikeata jumalaa joka ansaitsee tulla palvotuksi paitsi Allaah, yksin, ilman seuralaista tai kumppania. Todistan myös, että Muhammad on Hänen palvelijansa ja lähettiläänsä. (1) Olkoon Allaahin as-salaat ja as-Salaam myös profeetan puhtaan perheen ja kaikkien hänen jalojen seuralaistensa yllä.

Te jotka uskotte! Pelätkää Allaahia [tekemällä kaiken jonka Hän määräsi ja pidättäytymällä kaikesta jonka Hän kielsi] kuten Häntä tulisi pelätä [totelkaa Häntä, olkaa Hänelle kiitollisia ja muistakaa Häntä aina] älkääkä kuolko paitsi islaamin tilassa [koraani 3:102, tarkoituksen tulkinta]

Ihmiskunta! Täyttäkää velvollisuutenne Rabbillenne (2) [Allaahille] joka loi teidät yhdestä ihmisestä [Aatamista] ja hänestä [Aatamista] Hän loi hänen vaimonsa [Eevan], ja kummastakin heistä Hän loi monia miehiä ja naisia. Ja pelätkää Allaahia, jonka kautta vaaditte keskinäisiä [oikeuksianne] älkääkä rikkoko kohdun [sukulaisuus] suhteita. Varmasti Allaah valvoo teitä ikuisesti. [koraani, 4:1, tarkoituksen tulkinta]

Te jotka uskotte! Täyttäkää velvollisuutenne Allaahille ja pelätkää Häntä ja puhukaa [aina] totta. Hän tulee johdattamaan teidät hurskaiden tekojen tekemiseen ja antamaan syntinne anteeksi. Ja kuka tahansa tottelee Allaahia ja Hänen lähettilästään on todellakin saavuttanut suuren menestyksen. [Koraani, 33: 70-71, tarkoituksen tulkinta].

Jatkakaamme:

Totuudenmukaisin puhe on Allaahin kirjan [koraanin] ja parhain johdatus on Muhammadin (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam). Pahimpia asioita ovat muhdathaat (keksityt asiat diinissä) (3) ja jokainen keksitty asia (diinissä) on bid’a, jokainen bid’a on dalaala (harhaan johdatus) ja jokainen dalaala on helvetin tulessa.

Ensimmäinen luku: Ramadaanin siunattu kuukausi (4)

Islaam on kykyjen ravitsemisen diin ja jokaisella palvonnalla islaamissa on viisaus (ja/tai viisauksia), joista jotkut voivat olla ilmeisiä tekstien ja/tai älyn kautta.

Toisaalta, jotkut näistä viisauksista voivat olla epäselviä joillekin mutta selviä muille tiedon ihmisisistä, ja tämän vuoksi meitä on määrätty kysymään tiedon ihmisiltä siinä tapauksessa, että emme tiedä. Yhteiset viisaudet palvonnassa tähtäävät kaikki sielun puhdistamiseen sen puutteista. Jokaisella palvonnalla islaamissa, laillisesti tehtynä, on vaikutus itseen, ja tämän aste on kuitenkin erilainen sen mukaan miten palvoja on kiintynyt islaamiin.

Ja kun palvonta ei vaikuta ihmisen sieluun ja tekoihin niin sellainen palvonta on kuin ruumis ilman sielua. Varmasti paasto on yksi palvonnan teoista islaamissa ja ramadaanin kuu on kuukausien isäntä. Se on koulu uskovaisille, joka ravitsee sydäntä kuten myös kieltä ja raajoja.

Paastoaminen tässä kuussa määrätyllä tavalla sisältää monia hedelmiä.

Tämä sisältää:

-lujuus totuudessa

-uskon lisääntyminen

-varmuuden vahvuus

-hyvien tapojen vakiintuminen

-sydämen tekojen ilmaisu pelosta, toivosta, rakkaudesta ja kaipuusta.

Tämän kuukauden siunaukset ovat monia ja heijastavat muslimin uskontoa ja hänen tapojaan ja se on varjeluskeino hairahtumiselta. Siinä muslimi yrittää täyttää Allaahin oikeudet sekä ihmiskunnan oikeudet täydentääkseen todellista orjuuttaan Luojalleen, Allaahille.

Paaston määritelmä

Kielellisesti paasto tarkoittaa al-imsaak, pidättäytymistä. Allaah, Korkein, sanoo:

”…Totisesti! Olen luvannut paaston Armollisimmalle (Allaahille) joten en puhu yhdellekään ihmiselle tänä päivänä.” [koraani 19:26, tarkoituksen tulkinta]

Paaston tarkoitus tässä on, että hän (Mariam, ’aleihaa as-Salaam) pidättäytyy puhumasta yhdellekään ihmiselle, kuten jakeessa selitetään. Paaston laillinen määritelmä on Allaahin palvonta noudattamalla Hänen määräystään pidättäytyä kaikesta, joka on paaston rikkomus (kuten ruoka, juoma, laillinen sukupuoliyhteys jne.) päivänkoitosta auringon laskuun.

Paaston säädökset ramadaanin kuukautena

Ramadaanin paasto on pakollista kuten tekstuaalisissa todisteissa koraanissa ja sunnassa on vakiinnutettu sekä muslimien yleisen konsensuksen kautta.

Todisteet koraanissa (tarkoituksen tulkinta):

Jakeet 2:183-185

2:183 Te jotka uskotte! As-saumin [paaston] noudattaminen on teille määrätty kuten se oli määrätty teitä edeltäville jotta teistä tulisi muttaquun (hurskaita).

2:184 [Saumin noudattaminen] määritetty määrä päiviä, mutta jos joku teistä on sairas tai matkalla sama määrä (pitäisi korvata) muista päivistä. Mitä tulee niihin joiden on vaikea paastota (esim. vanha mies, jne), heillä on (valinta joko paastota tai) ruokkia miskiin (jokaista päivää kohti). Mutta kuka tahansa tekee hyvää omasta halustaan, se on hänelle parempi. Ja että paastoatte, on teille parempi jos vain tietäisitte.

2:185 Ramadaanin kuukausi jolloin koraani ilmoitettiin, johdatus ihmiskunnalle ja selvät todisteet johdatusta varten ja (oikean ja väärän välinen) tunnusmerkki. Joten kuka tahansa teistä näkee (kuun sirpin ramadaanin ensimmäisenä yönä eli on läsnä kotonaan), hänen tulee noudattaa saumia sinä kuukautena, ja kuka tahansa on sairaana tai matkoilla, sama määrä päiviä [jolloin hän ei noudattanut saumia tulee korvata] muista päivistä. Allaah aikoo teille helpotusta, ja Hän ei halua tehdä asioista teille vaikeita. (Hän haluaa, että) saatte loppuun yhtä monta päivää ja, että ylistätte Allaahia [eli sanotte takbiiria kun näette ramadaanin ja shawwaalin kuun sirpit] siitä, että Hän on johdattanut teidät jotta voisitte olla Hänelle kiitollisia.

Todisteet sunnassa:

Profeetta (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam) sanoi: “Islaam on perustettu viidelle pilarille: Sen tunnustus, että ei ole yhtään todellista jumalaa joka ansaitsee tulla palvotuksi paitsi Allaah ja, että Muhammad on Allaahin lähettiläs, salaatin (rukousten) vakiinnuttaminen, zakaatin (pakollisen hyväntekeväisyyden) maksaminen, ramadaanin paasto ja pyhiinvaellus Allaahin taloon.” [Bukhaarii ja Muslim]

“Jos näet sen (ramadaanin uuden kuun sirpin) niin paastoa.” [Bukhaarii ja Muslim]

Todisteet muslimien yleisestä konsensuksesta:

Muslimien parissa on ratkaiseva konsensus, että paasto ramadaanin kuukautena on pakollinen palvonta, jonka tiedetään väistämättä kuuluvan islaamiin.

Kuka tahansa kieltää sen pakollisuuden, hänestä tulee kaafir (epäuskova) paitsi jos hän asuu jossain kaukaisessa paikassa jonka vuoksi hän ei tiedä mitään islaamin säädöksistä, sitten häntä tulee opettaa ja jos hän vielä väittää itsepintaisesti sen jälkeen kun todiste on hänelle näytetty silloin hän tekee kufrin (epäuskon) teon. Kuka tahansa hylkää paaston johtuen laiskuudesta samalla kun hän tunnustaa sen pakollisuuden niin hän on suuressa vaarassa koska jotkut oppineista pitävät häntä uskon luopiona kaafirina. Kuitenkin enemmistön mielipide on se, että hän ei ole luopio kaafir mutta hän on kapinoiva faasiq (synnin tekijä) ja todellakin hän on suuressa vaarassa.

Milloin ramadaan määrättiin?

Määräys koskien paastoamista ramadaanin kuukautena ilmaantui hijran [profeetan salla Allaahu ‘aleihi wa sallam, mekasta medinaan muuton] jälkeen. Näin ollen profeetta (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam) paastosi yhdeksän vuotta.

Sen määrääminen tapahtui kahdessa vaiheessa:

1- Valinnan antaminen paastoamisen ja köyhien ruokkimisen välillä, samalla kun etusija annettiin paastoamiselle.

2- Paastoamisen määräys ja valinnan kumoaminen. Jae 2:184 kumottiin jakeella 2:185 [Kts. ylläoleva]: ”Näin ollen kuka tahansa teistä näkee (ramadaanin ensimmäisen yön kuun sirpin eli on läsnä kotonaan) hänen tulee noudattaa saumia sinä kuukautena.”

Toinen luku: Paastoamisen takana piilevät viisaudet

Allaah sanoo: ”Te jotka uskotte! As-saumin noudattaminen on teille määrätty kuten se oli määrätty teitä edeltäville jotta teistä tulisi al-muttaquun (hurskaita).” [koraani 2:183, tarkoituksen tulkinta]

Pääasiallinen viisaus on siis taqwaan saavuttaminen.

Taqwaa tarkoittaa sen hylkäämistä mikä on kiellettyä. Yleisellä tasolla taqwaa käsittää sen suorittamista mikä on määrätty ja sen hylkäämistä mikä on kielletty. Sen vuoksi tämä vahvistaa, että paastotessaan uskovaisen tulisi suostua Allaahin määräyksiin: laittomien lausuntojen ja tekojen hylkäämiseen (ei panettelua, ei valehtelua, ei vahingon levittämistä, ei kielletyn myyntiä) sekä kaikkien kiellettyjen asioiden välttämiseen.

Ja jos henkilö tekee tätä yhden kuukauden ajan niin hänestä tulee oikeamielinen ja ja hän tulee harjoittelemaan oikeamielisyyttä loppuvuoden.

Valitettavasti kuitenkin monet niistä, jotka paastoavat eivät erota paastopäiviään tavallisista päivistään jolloin he eivät paastoa. He pitävät sitä tapana eivätkä tunne paaston vaikutusta.

On myös niitä, jotka paastoavat koko kuukauden vähällä hyödyllä niin, että kun kuukausi loppuu huomaat heidän palaavan ”normaaliin tilaansa” ramadaania edeltävältä ajalta.

Allaah sanoo: ”Ramadaanin kuukausi jolloin koraani ilmoitettiin…” [koraani 21:185, tarkoituksen tulkinta]

Ja tämä on paljon suurempi merkityksessään kuin sateen lähettäminen koska umma (muslimikansa kokonaisuudessaan) ei voi olla oikeamielinen ja vakiintunut diiniin paitsi tämänlaisella palvonnalla tänä erityisenä kuukautena.

Tämän kuukauden aikana testataan aikomuksen ja myöntymisen totuudenmukaisuutta. Tuleeko henkilö myöntymään, vai jatkaako hän sen seuraamista mikä on hänen itsensä ja halujensa kiusausten mukaista? Vai tuleeko hän voittamaan sen ja noudattamaan sitä mikä miellyttää Allaahia?

Jos katsotaan viittä pakollista palvonnan tyyppiä niin huomataan, että jotkut ovat puhtaasti fyysisiä ja jotkut puhtaasti taloudellisia, erottaen saiturin anteliaasta.

Joillekin ihmisille tuhannen rakaan (yksikköä rukouksissa) rukoileminen on helpompaa kuin pienen rahamäärän antaminen hyväntekeväisyyteen. Toisaalta muille on helpompaa käyttää tuhansia kuin rukoilla vain yksi rak’aa. Tämän vuoksi sharii’a (ilmoitettu lainsäädäntö) tuli niin monipuolisena jotta voitaisiin erotella ne, jotka myöntyvät Allaahin palvontaan niistä, jotka ovat omien halujensa orjia.

Salaat (rukoukset) on puhtaasti fyysinen, sanoja ja tekoja, siinä ei ole yhtään varallisuuden käyttämistä.

Hajj on puhtaasti fyysinen ja tämä käsittää kaikki siihen liittyvä rahan käytöstä, esim. matkan hinta, jne.

Jihaad on palvonnan muoto jossa ponnistellaan sekä fyysisesti että varallisuudella. Se voidaan tehdä fyysisesti ilman varallisuutta ja se voidaan tehdä pelkällä varallisuudella.

Zakaat puolestaan on puhtaasti varallisuuden käyttämistä.

Ihminen rakastaa varallisuutta ja siihen kiintyminen on osa hänen luontoaan.

Allaah sanoo:

”Totisesti ihminen (epäuskova) on kiittämätön Herralleen.

Ja siitä hän todistaa (teoillaan).

Ja totisesti hän on kiihkeä rakkaudessaan omaisuuteen.” [koraani 100: 6-8, tarkoituksen tulkinta]

Ihminen himoitsee varallisuutta intensiivisesti ja sen antaminen jota hän rakastaa on keino saavuttaa se mikä on vieläkin rakkaampaa, Allaahin mielihyvä ja Hänen paratiisinsa. Koska zakaat on sen antamista, jota ihminen kovasti rakastaa, Allaah keventää sen ehtoja siten, että:

-pakollinen hyväntekeväisyys on vain kerran vuodessa

-se rajoittuu tietyn tyyppiseen varallisuuteen

-määritelty määrä annetaan varallisuuden tyypin mukaisesti.

Paastoamisessa on koetus ja se on pidättäytyminen sen tavoittelusta jota kovasti rakastetaan. Uskovainen pidättäytyy halustaan ruokaa ja juomaa kohtaan, halustaan laillista sukupuoliyhteyttä kohtaan. Paastoaminen tapahtuu työtuntien aikana ja tämä on vaikeata itselle. Joten nämä ovat koetuksen aikoja uskovaiselle, hän hylkää himonsa Allaahin vuoksi. Jopa siihen pisteeseen, että jos häntä lyödään jotta hän söisi yhden taatelin tai joisi lasin vettä, hän ei sitä tekisi. Sen vuoksi islaamin oppineet sanoivat, että paastoaminen on palvelijan ja hänen Rabbinsa välinen salaisuus.

Allaahin lähettiläs (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam) sanoi: Allaah (subhaanahu wa ta’aalaa) sanoi: ‘Kaikki Aatamin lapsien teot ovat heitä varten paitsi paastoaminen, joka on Minua varten, ja annan palkkion siitä. Paastoaminen on turva tai suoja helvettiä ja syntien tekemistä vastaan. Jos joku teistä paastoaa hänen tulisi välttää sukupuoliyhteyttä vaimonsa kanssa ja riitelyä, ja jos joku haluaisi tapella tai riidellä hänen kanssaan, hänen tulisi sanoa, ’Paastoan’. Sen Nimeen jonka Käsissä on sieluni, paastoavan henkilön suusta tuleva haju on parempi Allaahin Silmissä kuin myskin haju.’” [Bukhaarii ja Muslim, tarkoituksen tulkinta]

“Hän joka ei hylkää valheellista puhetta ja pahoja tekoja, Allaah ei tarvitse sitä, että hän hylkää ruokansa ja juomansa (eli Allaah ei tule hyväksymään hänen paastoaan.).” [Bukhaarii]

Joten tässä on selvä viisaus: hurskauden ja oikeamielisyyden saavuttaminen tällaisen koettelun kautta. Mitä enemmän ymmärrät sharii’aa, sitä enemmän tulet huomaamaan sen viisauden täydellisyyden ja täysin yhteisymmärryksessä sen kanssa mikä on hyödyllistä ihmiselle.

Alaviitteet:

(1) (Salla Allaahu ‘aleihi wa sallam): Olkoon Allaahin as-salaat ja as-Salaam profeettansa Muhammadin yllä. Allaahin salaat profeettansa Muhammadin yllä tarkoittaa, että Hän ylistää profeettaa enkelien edessä, jotka ovat Hänen lähellään (mutta Allaahin, Korkeimman, alla, joka istawaa (nousi) ’arshilleen (valtaistuimelle) joka sijaitsee seitsemän taivaan yläpuolella, tavalla joka sopii Hänen majesteetilleen. Myös enkelit ylistävät profeettaa. As-Salaam tarkoittaa, että Allaah varjelee profeettaansa vajavaisuuksilta ja kaiken tyyppiseltä pahuudelta, ja hänelle luotetun viestin suojelua. Kun muslimi sanoo ”salla Allaahu ’aleihi wa sallam” hän rukoilee Allaahia suomaan ylistyksensä ja turvan profeetta Muhammadille sekä islaamin viestille, joka hänelle ilmoitettiin. [Katso Ibn al Qayyimin Jalaal al-Afhaam fii Fadli as-Salaati wa Salaam ‘alaa Muhammadin Khairi al-Anaam [Damaskus, Syyria: Daar Ibn Kathiir, ja Daar at-Turaath, Al-Madeena, Saudi Arabia 1408/1988, s.128].

(2) Rabb: Allaah on Ar-Rabb. Hän antoi asioille kyvyn kasvaa, liikkua ja muuttua, Hän, jolle kuuluu luominen ja määräys, Herra, jolla ei ole mitään samanarvoista Hänen suvereeniteetissaan, ylivoimaisuudessaan ja korkeudessaan. Hän, joka elättää ja pitää yllä kaikkea olemassa olevaa.

(3) Diin: Diinin käytännölliset ja dogmaattiset elementit ovat monipuolisempia kuin länsimainen uskonnon käsite. Islaamin diin on Allaahin määräämä elämäntapa.

(4) Ramadaan –nimi annettiin koska se sattui samaan aikaan kuin sellainen vuoden aika jolloin aurinko voimakkaasti lämmitti maata ja kiviä (tämä tunnetaan sanana ar-ramdaa).