PARATIISIN PERINTÖ

Lähde: Al-khauf wa ar-Rajaa – (Allaahin) pelko ja toivo – kasetti nro 1.

Abu Huraira (radija Allaahu ‘anhu) sanoi, että Allaahin lähettiläs (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam) sanoi: “Kuka tahansa pelkää (Allaahia) lähtee iltahämärässä [1] ja kuka tahansa lähtee iltahämärässä tavoittaa päämäärän. Todellakin Allaahin kauppatavara on kallista, todellakin Allaahin kauppatavara on paratiisi.” [2]

Sheikh al-Albaanii (rahimahu Allaah) kommentoi:

“Tämä tarkoittaa, että paratiisiin pääsyllä on hinta ja, että sinne pääsy ei tapahdu menemällä suojaan ja at-tawakkulilla (olla käyttämättä mitään keinoa ja sanomalla ‘Allaah hankkii minulle’), mutta pikemminkin se tapahtuu (tekemällä) hurskaita tekoja ja at-tawakkulilla (käyttämällä keinoja ja luottamalla) Allaahiin, Siunattuun ja Korkeimpaan, kuten Allaah, Mahtava ja Majesteettinen, sanoi: ‘Ja sano (Muhammad, salla Allaahu ‘aleihi wa sallam) ‘Tehkää tekoja! Allaah näkee tekonne ja (samoin) Hänen lähettiläänsä (salla Allaahu ’aleihi wa sallam)…” [3]

Ja tässä hadiithissa osoitetaan jaloon aajaan, jossa sanotaan: “Tämä on se paratiisi joka on teille annettu perinnöksi johtuen teoistanne joita teillä oli tapana tehdä (tämän maailman elämässä),’ [4] ja toisessa aajassa: ‘Astukaa paratiisiin johtuen (siitä hyvästä) mitä teillä oli tapana tehdä (maailmassa).’ [5] Ja tässä monille opiskelijoille, jotka osallistuvat sunnan opiskeluun juolahtaa mieleen, kun he lukevat tai ainakin kuulevat (Allaahin) lähettilään (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam) lausunnon, joka on vahvistettu sahiiheinissä [6], jossa hän (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoi: ”’Kukaan teistä ei astu paratiisiin (hyvillä) teoillaan mutta pikemminkin Allaahin suosiosta ja Hänen armostaan.’ He sanoivat, ’Etkö edes sinä, Allaahin lähettiläs?’ Hän (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoi, ’En edes minä itse, paitsi jos Allaah peittoaa minut suosiollaan ja armollaan.’” [7] Joten näyttää siltä, että tämän hadiithin ja edellisen aajan sekä tämän kirjassamme olevan hadiithin välillä on ristiriita, jossa (profeetta ’aleihi as-Salaam) sanoi: ’Todellakin Allaahin kauppatavara on kallista, todellakin Allaahin kauppatavara on paratiisi.’ Näin ollen, paratiisilla on hinta (joka henkilön pitää maksaa) ja kaksi edeltävää aajaat osoittavat, että paratiisin hinta on hurskaat teot, ja ei ole epäilystäkään, että hyvät teot eivät hyödytä henkilöä joka tekee niitä ollenkaan paitsi jos hän todellakin uskoo Allaahiin ja Hänen lähettilääseensä (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam). Joten näin ollen paratiisin hinta on iimaan (usko) ja hyvät teot. Miten sitten nämä kolme tekstiä voidaan sovittaa yhteen –tämän todellisuuden, jonka opimme hadiithistamme tänä iltana, ’Todellakin Allaahin kauppatavara on kallista’ ja kahdesta edellisestä aajaat – ja tämän hadiithin: ’Kukaan teistä ei pääse paratiisiin (hyvillä) teoillaan mutta pikemminkin Allaahin suosiosta ja Hänen armostaan’?

(Näiden kahden) yhteensovittaminen on, että… se mikä romutetaan viimeisessä hadiithissa ’Kukaan ei astu paratiisiin (hyvillä) teoillaan’ on yksi asia, ja se, mitä vahvistetaan tässä aajaassa: ’Astukaa paratiisiin johtuen (siitä hyvästä) mitä teillä oli tapana tehdä (tässä maailmassa)’ on jotain muuta. Se mikä on vahvistettu tässä aajaassa ja sen kaltaisissa on pelkästään (paratiisiin) astuminen toisin sanoen paratiisin avain kuten mainitaan joissain kertomuksissa Wahb bin Munabbilta Sahiih al-Bukhaariissa: ’… Paratiisin avain on laa ilaaha illaa Allaah (kenelläkään ei ole oikeutta tulla palvotuksi paitsi Allaahilla).’[8] Joten avain paratiisiin on tämä iimaan (usko) ja hurskaat teot. Mutta jos tämä muslimi astuu paratiisiin ja nauttii sen sisällä, kuten joissain aidoissa kertomuksissa mainitaan siitä mitä ’yksikään silmä ei ole nähnyt, yksikään korva ei ole kuullut ja (mitä) ei ole tullut ihmismieleen.’ [9] niin tämän kaltainen nautinto ei ole sellaisella hinnalla jonka tämä nauttija maksoi, mutta pikemminkin (se on) Allaahin, Mahtavan ja Majesteettisen, suosiosta ja Hänen armostaan.

Näin ollen pelkkä (paratiisiin) astumisen hinta on iimaan (usko) ja hurskaat teot. Mitä tulee nautinnon erityiseen luonteeseen paratiisissa, johon osoitimme aiemmin – siellä on sitä mitä ‘yksikään silmä ei ole nähnyt, yksikään korva ei ole kuullut ja (mitä) ei ole tullut ihmismieleen’ – niin tälle ei ole mitään hintaa, sille on mahdotonta määritellä hintaa. Miksi?

Sahiih Muslimissa mainittiin ‘Abd Allaah bin Mas’uudin (radija Allaahu ‘anhu) hadiithista, että profeetta (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam) sanoi: [10] ’Todellakin tiedän viimeisen miehen, joka tulee ulos tulesta ja viimeisen miehen, joka astuu paratiisiin. Eräs mies tulee ulos tulesta ryömien.’ Tämän tarkoitus on, että hän tulee ulos tulesta ja hän on muslimeista kaikkein eniten rankaistu, ja hän tulee ulos tuhottuna, väsyneenä (ja) uupuneena. Niin ollen hän ei kykene kävelemään suorassa kuten Allaah, Mahtava ja Majesteettinen loi hänet. Mutta pikemminkin hän ryömii kunnes hänen elämänsä palaa hänelle ja hänen raajansa ovat energisiä ja toimivia. Joten hän kävelee tällä tavalla kunnes Allaah, Siunattu ja Korkein näyttää hänelle yhden hyvin suuren puun kaukaa siten, että sen kauneus ja loisto valloittavat hänet. Ja hän toivoo Allaahin, Mahtavan ja Majesteettisen suosiota ja Hänen armoaan sen jälkeen kun Hän pelasti hänet ankaralta rangaistukseltaan. Näin ollen hän sanoo: ’Herrani, vie minut tämän puun luokse jotta voin olla sen varjossa, syödä sen hedelmästä [11] ja juoda sen vedestä.’ Sitten Allaah, Mahtava ja Majesteettinen sanoo, tietäen enemmän kuin palvelijansa: ’Pyytäisitkö minulta muuta kuin sitä?’ (Mies) sanoo: ’Ei Herra, en pyydä sinulta muuta kuin sitä.’ Joten Allaah, Siunattu ja Korkein, vie hänet sen puun luokse siten, että hän on sen varjostamana, syö sen hedelmästä ja juo sen vedestä. Sitten hän jatkaa matkaansa paratiisia kohden. Sillä välin toinen puu ilmestyy hänelle, joka on säteilevämpi, kauniimpi ja suurempi kuin ensimmäinen puu. Joten hän toivoo taas ja toivoo yhä enemmän Allaahin suosiota, joten hän pyytää Häneltä ja sanoo: ’Herrani, vie minut tämän puun luokse’ – ja toistaa aiemman lausunnon, joten hän on sen varjon varjostamana ja niin edelleen. Sitten Allaah, Mahtava ja Majesteettinen sanoo: ’Pyytäisitkö minulta muuta kuin sitä?’ (Mies) sanoo: ‘En pyydä sinulta muuta kuin sitä’, samalla kun (Allaah) tietää hänestä enemmän, Herramme tietää, että hän haluaa yhä uudelleen kunnes hän astuu paratiisiin. Joten Hän vie hänet tuon puun luokse siten, että hän on sen varjon varjostamana, syö sen hedelmästä [12] ja juo sen vedestä. Sitten hän jatkaa matkaansa kunnes hän tulee paratiisin oven lähelle siten, että sen virvoitus, tuoksu ja ilo saavuttavat hänet ja hän kuulee paratiisin ihmisten ääniä. Näin ollen hän sanoo: ’Herrani! Anna minun astua paratiisiin,’ ja ehkä hän sanoo ’Anna minun päästä paratiisin oven yli.’ Joten Allaah, Siunattu ja Korkein, sanoo: ’Astu paratiisiin ja sinulle on siellä kuten tässä maailmassa ja 10 kertaa niin paljon.’ Joten palvelija –joka ei tahdo uskoa tällaista jumalallista suosiota kun (Allaah) sanoo hänelle ’sinulle on siellä paratiisissa kuten tässä maailmassa ja 10 kertaa niin paljon’ – sanoo: ’Pilkkaatko minua vaikka oletkin Herra?’ Ja tässä hadiithin kertoja nauroi, joka oli ’Abd Allaah ibn Mas’uud, kuten mainitsimme. Joten hän jolle hän kertoi tämän hadiithin kysyi häneltä: ’Miksi nauroit?’ Hän sanoi: ’Koska kun (Allaahin) lähettiläs (’aleihi as-Salaam) kertoi palvelijan lausunnon Herralleen ’Pilkkaatko minua vaikka oletkin Herra’, hänkin (’aleihi as-Salaam) nauroi. He olivat kysyneet (Allaahin) lähettiläältä (’aleihi as-Salaam) itseltään (nauramisen syystä), joten hän (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoi: ’Koska Allaah, Mahtava ja Majesteettinen, nauroi palvelijalleen kun hän sanoi ’Pilkkaatko minua vaikka oletkin Herra.’

On itsestäänselvää, että tämä henkilö on viimeinen, joka tulee ulos tulesta ja viimeinen, joka astuu paratiisiin. Hän saa tämän maailman verran ja 10 kertaa niin paljon. Joten ansaitseeko tämä tuhottu henkilö, joka oli viimeinen, joka tuli ulos tulesta, tämän valtavan maa-alueen paratiisissa (hyvien) tekojensa ansiosta? Ei, tämän on Allaahin, Mahtavan ja Majesteettisen, suosiosta ja Hänen armostaan…

Näin ollen, jos tarkastelemme tätä yksityiskohtaista selitystä, tämän hadiithin ja näiden kahden aajaan välinen ristiriita häviää. Ja tämä on yksi monista esimerkeistä, joissa jotkut ihmiset näkevät jotain ristiriitaa, jopa jotkut vilpittömät heidän joukostaan, joidenkin tekstien välillä joko koraanista ja sunnasta tai jokaisesta niistä erikseen. Näin ollen muslimin ei pidä olla hätäinen ja hänen tulee miettiä kumpaakin tekstiä ja jos hänen ei ole mahdollista sovittaa niitä yhteen niin hänen tulisi kysyä sellaiselta, joka on hänen yläpuolellaan kuten Herramme, Siunattu ja Korkein sanoi: ’Joten kysykää tiedon ihmisiltä jos ette tiedä.’” [13]

Alaviitteet

[1] Sheikh al-Albaanii selittää: “eli hän suuntaa hyvää ja hurskaita tekoja kohti aikaisin ja hän kiirehtii niiden tekemisessä.”
[2] Sahiih at-Tirmidii nro 2450, tarkoituksen tulkinta
[3] Suurat at-Tauba, 9:105, tarkoituksen tulkinta
[4] Suurat az-Zukhruf, 43:72, tarkoituksen tulkinta
[5] Suurat an-Nahl, 16:32, tarkoituksen tulkinta
[6] Kummatkin Sahiih, eli Sahiih al-Bukhaarii ja Sahiih Muslim, tarkoituksen tulkinta
[7] Sahiih al-Bukhaarii nro 5673, Sahiih Muslim nro 2816, tarkoituksen tulkinta
[8] Sahiih al-Bukhaarii, Hautajaisten Kirja, tarkoituksen tulkinta
[9] Sahiih al-Bukhaarii nro 4779, tarkoituksen tulkinta
[10] Seuraava sisältää Sahiih Muslimin nro 186 ja 187 kertomukset sheikin kommentin lisäksi.
[11] “syö sen hedelmästä” –sanamuoto löytyy Sahiih al-Jaami’sta nro 1557 ja sen katsotaan kuuluvan toiselle puulle.
[12] “syö sen hedelmästä” sanamuoto löytyy Sahiih al-Jaami’sta nro 1557.
[13] Suurat al-Anbijaa, 21:7, tarkoituksen tulkinta.