SUURIN OSA IHMISISTÄ, JOTKA JOUTUVAT TULEEN JOUTUVAT SINNE KIELENSÄ TAKIA

Lähde: The Bad Consequences of The Tongue.

Kuvaus vakavasta vaarasta, johon muslimi voi joutua jos hän ei kunnolla varjele ja kontrolloi kieltään. Hyvä muistutus.

Siksi palvelijan pitää olla varovainen! Voisimme mitätöidä kaikki paastomme ja rukouksemme vain yhden kokoontumisen ansiosta. Emme tule menestymään ollenkaan jos emme opi vangitsemaan kieliämme turhalta puheelta. Allaah on asettanut kielemme vankilaan siten, ettei se tule ulos paitsi tarpeen mukaan. Umm Habiiba (radija Allaahu ’anhaa) raportoi Allaahin lähettilään (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoneen:

”Jokainen Aatamin lasten puheenparsi on kirottu paitsi hyvän käskeminen ja pahan kieltäminen tai Allaahin muistaminen.” [Tirmidii, joka sanoi ‘hasan rariib’, sen on raportoinut ainoastaan Muhammad ibn Jaziid ibn Khaniis. Ibn Maaja Kitaab al-fitanissa nro 4112]

Tämä muistuttaa toista hadiithia, jonka on kertonut Abu Huraira (radija Allaahu ’anhu), joka sanoi Allaahin lähettilään (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoneen:

”Maailma ja sen koko sisältö on kirottu, paitsi Allaahin muistaminen ja se, mikä tukee sitä; tai oppinut ja oppilas” (Sheikh al-Albaaniin aidoksi todistama Sahiih al-Jaami’ssa nro 3414)]

Silti tulet huomaamaan, että 99% ajasta kielemme eivät tee tätä. Pikemminkin valitsemme jatkaa turhaa puhettamme, vitsejämme, nauramista, panettelua ja solvaamista. Imaam Ahmad mainitsi Musnadissaan Anaksen luvalla (radija Allaahu ’anhu), joka kertoi Allaahin lähettilään (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoneen:

”Allaahin palvelijan usko (iimaan) ei tule olemaan oikeamielinen (vilpitön) kunnes hänen sydämensä on oikeamielinen ja hänen sydämensä ei tule olemaan oikeamielinen kunnes hänen kielensä on oikeamielinen.” [Ahmad-al-Mundhiri (3/234) – al-’Iraaqii Al-Ihjaassa (8/1539)]

Imaam Ahmad kertoi myös Salaam ibn Suhaimin luvalla hänen äidiltään, joka kuuli Allaahin lähettilään (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoneen: ”Henkilö voi olla niin lähellä paratiisia, että hänen ja sen välinen etäisyys on yksi dir’a (käsivarren verran) ja hän sanoo sanan ja hän joutuu kauemmaksi siitä kuin San’aa.”

Abu Huraira (radija Allahu ’anhu) kertoi Allaahin lähettilään (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoneen: ”Henkilön hyvästä islaamista on, että hän jättää sen, josta ei ole hänelle hyötyä.” [Ahmad (4/132) – Tirmidii, Kitaab az-zuhd, (7/51) Abu Hurairalta (radija Allaahu ’anhu) – Ibn Maaja – Baihaqi Shu’ab al-Imaanissa – Imaam Maalik Al-Muwattassa (47/3) Ali ibn Husain ibn ’Ali ibn Abi Taalibin luvalla – Sheikh al-Albaaniin sahiihiksi todistama Sahiih al-Jaamissa ja Sahiih Sunan at-Tirmidiissä (2/1886) – Ibn ’Abd Al-Barrin ja an-Nawawiin hasaniksi todistama.

Kuitenkin Ibn Rajab al-Hanbalii painotti Jaami’ al-’Uluum wa al-Hikam-teoksessa, että jotkut oppineet (koska he ottivat huomioon mursal hadiithin) olivat väittäneet sitä da’iifiksi, heidän joukossaan Imaam Ahmad, Jahjaa ibn Ma’iin, al-Bukhaarii ja ad-Daraqutnii. Allah tietää parhaiten. Allaah sanoo:

”Eikä ihminen lausu sanaakaan hänen lähettyvillään olevan tarkkaajan kuulematta.” (Qaaf 50:18, tarkoituksen tulkinta)

’Abd Allaah ibn ’Amr (radija Allaahu ’anhu) sanoi Allaahin lähettilään (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoneen:

”Ken pysyy hiljaa pelastuu.” [Sahiih – Ahmadin ( 2/159 – 177 ), at-Tirmidiin (2/82), ad-Daarimin (2/299) & al-Baihaqiin kertoma (Shu’ab al-Imaanissa). Sheikh al-Albaaniin aidoksi todistama as-Sahiihassa nro 536]

Imaam an-Nawawi sanoi, ”Mitä tulee salaf as-saalihien lausuntoihin, niin niitä on lukuisia….’.