SYDÄMEN PANETTELU

Lähde: al-Adhkaar (Guarding the Tongue –luku).

Tiedä, että pahojen ajatusten ylläpitäminen jostain ihmisestä on aivan yhtä kiellettyä kuin hänestä pahan puhuminen. Joten samalla tavoin kuin sinulla ei ole lupaa puhua muille jonkun ihmisen virheistä niin sinulla ei myöskään ole lupaa puhua siitä itsellesi ja ylläpitää huonoja ajatuksia tästä ihmisestä.

Allaah sanoo: ”Te, jotka uskotte, karttakaa epäluuloa, sillä epäluulo on totisesti joissakin tapauksissa synti.” (Suurat al-Hujuraat, 49:12, tarkoituksen tulkinta).

Ja Abu Huraira (radija Allaahu ’anhu) kertoi Allaahin lähettilään (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoneen: ”Varokaa epäluuloa, koska totisesti epäluulo on kaikkein valheellisin puheen muoto.” [1]

Ahaadiithit, joilla on mainitsemani merkitys, ovat lukuisia. Sydämen panettelu tarkoittaa sitä kun sydän on lujasti vakuuttunut ja se ylläpitää huonoa ajatuksia jostain henkilöstä. Mitä tulee ajatuksiin, jotka silloin tällöin esiintyvät henkilön mielessä tai kun henkilö puhuu itselleen; joten niin kauan kun nämä ajatukset eivät vakiinnu ja niistä tule pysyviä, ne voidaan antaa anteeksi oppineiden konsensuksen mukaan. Tämä johtuu siitä, että hänellä ei ole valinnanvaraa asiassa eikä hän pysty lopettamaan niiden ilmestymistä, eikä hän pysty vapautumaan niistä kun ne esiintyvät. Tämä sen ymmärrys, joka on teksteissä autenttisesti vakiintunut.

Allaahin lähettiläs (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoi: ”Totisesti Allaah on antanut ummalleni luvan siihen, jota heidän sielunsa kuiskailevat heille, kunhan he eivät sano sitä ääneen eivätkä he toimi sen mukaan.” [2]

Oppineet sanovat: ”Tämä viittaa ajatuksiin, jotka muodostuvat henkilön mielessä mutta jotka eivät asetu sinne eivätkä vakiinnu sinne.”

Ja he sanoivat: ”Tämä on riippumatta siitä sisältääkö ajatus panettelua, epäuskoa yms. (eli se annetaan anteeksi kunhan se ei asetu sinne). Niin ollen henkilö, jonka mieli täyttyy epäuskon ajatuksista, mutta ne ovat vain ajatuksia ilman, että hän aikoisi panna niitä toimeen, ja sitten hän hankkiutuu niistä eroon heti kun ne ilmestyvät, hän ei ole epäuskova eikä hän ole tehnyt syntiä (tässä asiassa).”

Olemme jo aikaisemmin kertoneet sisäisten kuiskutusten luvussa aidon hadiithin, jossa seuralaiset sanoivat: “Oi Allaahin lähettiläs! Jotkut meistä löytävät asioita ajatuksissamme, jotka ovat niin suunnattomia, että niistä ei voi puhua.” Niin ollen hän (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoi: “Se on uskon vahvistus.” [3] Ja tämä pätee muihin kertomuksiin, jotka olemme maininneet tässä luvussa ja, jotka merkitsevät samaa asiaa.

Syy siihen, että nämä ajatukset annetaan anteeksi on se, jonka olemme maininneet jo aikaisemmin, eli siis, että näitä ajatuksia on mahdotonta estää tulemasta. Pikemminkin henkilö pystyy ainoastaan estämään näiden ajatusten asettumisen ja vakiintumisen mielessään. Siksi sydän ei saa olla jyrkkä ja päättäväinen näissä asioissa.

Joten kun nämä ajatukset, jotka käsittävät panettelua tai mitä tahansa muuta syntiä esiintyvät mielessäsi, sinun velvollisuutesi on torjua ne, kääntyä niistä poispäin ja mainita joitain syitä ja selityksiä, jotka muuttavat sen, joka tuntuu ilmeiseltä.

Abu Haamid al-Razaalii sanoi al-Ihjaassa: “Jos pahat ajatukset juolahtavat sydämeesi, niin ne ovat paholaiselta, jotka hän on laittanut sinuun. Joten sinun tulee kieltää ja torjua ne koska hän on totisesti ilkein pahantekijöistä (faasiq).”

Ja Allaah on sanonut:

’Jos häijy ihminen (siis faasiq) tulee luoksesi uutisten kanssa, niin varmista ne, jotta et vahingoita ihmisiä huomaamattasi (tietämättä) ja myöhemmin kadu sitä mitä olet tehnyt.’ (Suurat al-Hujuraat, 49:6, tarkoituksen tulkinta) Niin ollen sinulla ei ole lupaa uskoa ibliisiin (paholainen).

Ja jos joku merkki osoittaa, että hän on turmeltunut, ja silti hän antaa ymmärtää sen vastakohdan, siinä tapauksessa hänestä ei saa ylläpitää pahoja ajatuksia.

Niiden merkkien joukossa, jotka osoittavat, että jollain on pahoja ajatuksia jostain toisesta henkilöstä on se, että sydämesi vaihtuu hänen kanssaan siitä millainen se oli aiemmin, ja että juokset hänen luotaan pois ja pidät häntä sietämättömänä. Ja se, että olet laiska välittämään hänestä, osoittamaan ystävällisyyttä häntä kohtaan ja olemaan huolissaan kun hän tekee pahaa. Ja totisesti paholainen tulee lähelle henkilön sydäntä kun pienin jälki virheestä näkyy ihmisissä ja hän laittaa tämän sinuun samalla kun luulet, että nämä ajatukset tulevat oman terävyytesi, älysi ja valppautesi ansiosta. Mutta uskovainen näkee Allaahin valolla. Joten tämä henkilö puhuu todellisuudessa paholaisen valheilla ja pahoilla juonilla.

Ja jos luotettava henkilö ilmoittaa sinulle tästä niin älä usko äläkä torju häntä, jotta et ajattelisi pahaa kummastakaan.

Kun jotkut pahat ajatukset koskien toista muslimia valtaavat mielesi, niin anna tämän lisätä huolehtimistasi ja ystävällisyytesi osoittamista häntä kohtaan koska tämä tulee saamaan paholaisen raivon valtaan ja torjumaan hänet sinun luotasi. Niin ollen hän ei tule laittamaan sinuun samanlaisia ajatuksia uudestaan siitä pelosta, että lisäisit tämän henkilön puolesta rukoilemista. Ja kun saat tietää toisen muslimin vajavaisuudesta tai virheestä, jotka perustuvat vankkoihin todisteisiin, niin neuvo häntä yksityisesti äläkä anna paholaisen huijata sinua siten, että hän kutsuisi ja johdattaisi sinut panettelemaan häntä. Ja kun nuhtelet häntä, älä nuhtele häntä ollen onnellinen ja tyytyväinen, että tiedät hänen vajavaisuudestaan. Niin käy jos hän katsoo sinua kunnioituksella ja pelolla kun taas sinä katsot häntä alentuvaisesti. Pikemminkin tee aikomuksestasi sellainen, että hän vapautuisi tästä synnistä, samalla kun sinä olet ahdistunut hänen suhteensa samalla tavoin kuin olet ahdistunut itsestäsi kun löydät itsestäsi jonkun vajavaisuuden. Ja sen, että hän pääsee eroon tästä vajavaisuudesta ilman, että sinun tarvitsee nuhdella häntä, pitäisi olla sinulle rakkaampaa kuin se, että hän pääsee siitä eroon nuhtelusi johdosta.”

Nämä ovat al-Razaaliin sanat. Sanoin meidän kertoneen aikaisemmin, että jos joku saa huonoja ajatuksia koskien toista ihmistä, hänen tulisi pysäyttää nämä pahat ajatukset. Mutta tämä on sopivaa ellei ole mitään uskonnollisesti määrättyä hyötyä siitä, että tästä henkilöstä ajatellaan tällä tavalla. Joten jos sellainen syy on olemassa, näiden ajatusten ylläpitäminen hänen virheistään on luvallista, samoin kun on luvallista heistä varoittaminen, kuten voidaan nähdä joidenkin todistajien, kertojien ja muiden kritiikissä (jarh), kuten mainitsimme ”Minkä tyyppinen panettelu on sallittua” nimisessä luvussa.

Alaviitteet

[1] Sahiih -al-Bukhaariin kertoma, al-Fath -kirjassa (10/484) & Muslim (2563)
[2] Sahiih -al-Bukhaariin kertoma, al-Fath -kirjassa (5/160) & Muslim (127 & 202)
[3] Sahiih -Muslimin kertoma, 132; Kääntäjän kommentti: Tämä hadiith osoittaa seuralaisten hartautta ja intoa määrätessään itseään hyvään ja kieltämässään itseään pahasta siten, että he kamppailivat jopa mielessä ilmestyviä pahoja ajatuksia vastaan. Mutta koska niiden tuloa on mahdotonta estää silloin tällöin, he kysyivät profeetalta (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) tästä asiasta. Hänen vastauksensa heille tarkoitti, että se, että he yrittivät torjua nämä ajatukset osoitti heidän voimakkaan iimaaninsa (uskon) ja rakkauden hyvää kohtaan.

Hadiithit on varmistanut Sheikh Saliim bin ’Iid al-Hilaalii.