TASA-ARVO TAI OIKEUDENMUKAISUUS

Lähde: Sharh Al-Aqiida Al-Waasitijja, 1/180-181.

On joitain ihmisiä, jotka puhuvat tasa-arvosta oikeudenmukaisuuden sijaan, ja tämä on virhe. Meidän ei pitäisi sanoa tasa-arvo, koska tasa-arvo edellyttää, että kahden välillä ei ole mitään erittelyä. Johtuen tästä epäoikeudenmukaisesta kutsusta tasa-arvoon, he kysyvät, ”Mikä on miehen ja naisen välinen ero?” Joten he ovat tehneet miehistä naisten kaltaisia. Kommunistit sanoivat, ”Mikä on hallitsijan ja alaisen välinen ero? Kenelläkään ei ole mitään valtaa keneenkään toiseen.” Eikö edes isällä poikaansa?! Joten he sanoivat, että isällä ei ole mitään valtaa poikaansa jne. Sen sijaan jos sanomme ”oikeudenmukaisuus”, joka tarkoittaa, että annetaan jokaiselle se mikä hänelle kuuluu, tämä väärinymmärrys ei enää ole voimassa ja käytetty sana on oikea. Allaah ei sano koraanissa käskevänsä tasa-arvoon. Hän sanoi (tarkoituksen tulkinnassa):

”Totisesti Allaah määrää al-’adlia (eli oikeudenmukaisuutta)” (Koraani, 16:90)

“Ja kun tuomitsette ihmisten parissa, tuomitkaa oikeudenmukaisesti.” (Koraani, 4:58)

Ne, jotka sanovat, että islaam on tasa-arvon uskonto valehtelevat islamia vastaan. Pikemminkin islaam on oikeudenmukaisuuden uskonto, joka tarkoittaa, että kohdellaan tasapuolisesti niitä, jotka ovat samanarvoisia ja tehdään ero niiden välillä, jotka ovat erilaisia. Kukaan joka tuntee islaamin uskonnon ei sanoisi, että se on tasa-arvon uskonto. Pikemminkin, se mikä osoittaa tämän periaatteen vääryyden on se, että suurin osa koraanin maininnoista kumoaa tasa-arvon, kuten seuraavassa jakeessa:

”Sano, Ovatko ne jotka tietävät samanlaisia kuin ne, jotka eivät tiedä?” (Koraani 39:9)

“Sano: Onko sokea samanlainen kuin se, joka näkee? Tai pimeys samanlaista kuin valo?” (Koraani, 13:16, tarkoituksen tulkinta)

“Eivät ole tasa-arvoisia ne jotka käyttivät (rahaa) ja taistelivat ennen (Mekan) valtaamista, niiden kanssa paristanne, jotka tekivät samoin myöhemmin.” (Koraani 57:10)

“Ne uskovaisista, jotka istuvat (kotona), paitsi ne jotka ovat vammaantuneita (loukkaantumisessa tai ovat sokeita tai rampoja) eivät ole tasa-arvoisia niiden kanssa, jotka ponnistelevat kovasti ja taistelevat Allaahin vuoksi omaisuudellaan ja elämällään.” (Koraani, 4:95)

Yksikään koraanin sana ei määrää tasa-arvoa, pikemminkin se määrää oikeudenmukaisuutta. Huomaatte myös, että sana oikeudenmukaisuus on ihmisille hyväksyttävä, koska jos olisin parempi kuin joku mies koskien tietoa, tai omaisuutta, tai hurskautta, tai hyvän tekemistä, niin en haluaisi, että häntä pidettäisiin samanarvoisena minun kanssani. Jokainen tuntee itsessään vastenmielisyyttä tasa-arvoa kohtaan.