TOTUUTTA KOHTI VIEVÄN TIEN LÖYTÄMINEN: MIKSI MINUSTA TULI MUSLIMI

Olen aina uskonut Jumalaan ja korkeampaan voimaan, joka loi kaiken. Minut kasvatettiin kristinuskossa koko ikäni, vaikka perheeni harvemmin kävi kirkossa, paitsi pääsiäisenä ja jouluaattona. Voisi sanoa, että olin kristitty vain nimellisesti. Ideana oli, että jos et ollut juutalainen, niin sinun oli PAKKO olla kristitty. Olen aina etsinyt hengellistä yhteyttä Jumalaan, mutta en koskaan pystynyt täysin alistumaan jostain syystä. Aloitin kirkossa käynnin kun tapasin ensimmäisen vaimoni, koska hän oli kristitty, eikä olisi millään voinut tapailla henkilöä, joka ei ollut. Joten suhteen takia minusta tuli kirkossa käyvä kristitty.

19-vuoden ikäisenä minut jopa “pelastettiin” (keskellä ruokakauppaa) heti pääsiäisjumalanpalveluksen jälkeen. Vaikka sanoinkin, että hyväksyin Jeesuksen (rauha olkoon hänen kanssaan) ”Pelastajakseni ja Herrakseni”, en tuntenut sitä sydämessäni. Tiesin, että valehtelin tulevalle vaimolleni aivan kuten itselleni. Avioliittoni ja sitä seuraavan eron aikana vaimoni hengelliset uskomukset helpottivat emmekä käyneet kirkossa ollenkaan. Etsin silti henkilökohtaista suhdetta Luojaani, mutta en pystynyt löytämään siihen johtavaa tietä.

Vuosi avioliittoni loppumisen jälkeen tapasin ja rakastuin kauniiseen naiseen, joka oli syvällä kristinuskossa. Kahden ja puolen vuoden kuluttua suhteen alkamisesta kysymys avioliitosta tuli esille. Kirkollisen uskonsa takia, hän ei pystynyt menemään naimisiin kanssani jos en liittynyt hänen kirkkoonsa. Tämä painoi sydämessäni voimakkaasti. Rakastin häntä kovasti mutta en voinut taas pakottaa itsäni valehtelemaan. Tarvitsin vastauksia.

Kuukausia ennen 33:tta syntymäpäivääni, etsiskelin tietoa islaamista internetissä. Usko, jonka mukaan on vain yksi, jakautumaton Jumala (Allaah, Luoja, Oikeudenmukainen, Kaikkivoipa ja Armollinen), se, että Jeesus (rauha olkoon hänen kanssaan) oli Profeetta eikä Jumala, ja, että kaikkia ihmisiä pidetään Aatamin poikina (Islaam julkisesti torjuu rasismin) kiinnostivat minua. Tästä hetkestä alkaen tiesin, että halusin olla muslimi. Tiesin myös, että olin menossa vastoin kaikkea sitä, mitä minulle oli opetettu Jeesuksesta (rauha olkoon hänen kanssaan), ristiinnaulitsemisesta, ja pyhästä kolminaisuudesta. Siitä tulisi todellakin kuoppainen tie.

Ensimmäinen askeleeni oli hankkia Koraanin kopio ja opiskella niitä sanoja, jotka ilmestyivät Muhammedille (rauha olkoon hänen kanssaan). Viikko sen jälkeen jätin viestin eräälle ystävälleni (ainoa tuntemani muslimi) ja kerroin aikomuksestani kääntyä islaamiin. Hän oli kääntynyt islaamiin 8 vuotta aiemmin ja oli käynyt läpi joitain niistä asioista, joita jouduin kohtaamaan. Kun hän soitti minulle takaisin, hän sanoi haluavansa tavata minut ja antaa minulle vähän lisää tietoa. Kun tapasimme asunnossani näytin hänelle niitä kahta Koraanin kopiota, jotka olin ostanut paikallisesta kirjakaupasta. Hän kertoi minulle, että valitsemani kopiot eivät olleet parhaita käännöksiä ja antoi minulle oman kopionsa. Hän kertoi arabiankielen olevan hyvin vaikea käännettäväksi ja, että monet uskovat, ettei Pyhää Koraania pysty kääntämään toiselle kielelle.

Vastattuani ja kerrottuani muutamat kysymykseni, kääntymispäätökseni oli selkeämpi kuin koskaan. Nyt halusin ottaa shahaadan ja tulla julkisesti muslimiksi. Olen töissä USA:n armeijan lääketieteellisessä keskuksessa, jossa on kaikille uskonnoille varattu kappeli. Siellä pidettiin Jumu’a -palvelu, ja suunnittelin meneväni sinne. En kuitenkaan päässyt työasioiden vuoksi. En halunnut odottaa, joten otin yhteyttä ystävääni ja kysyin oliko mitään muuta tapaa kääntyä. Hän kertoi, ettei minun tarvinnut odottaa, ja että voisin sanoa shahaadan ennen seuraavaa perjantaita. Lausuttuani sen arabiaksi ja sitten englanniksi 21.huhtikuuta 2004, minusta tuli muslimi.