USKONNON OPETTELEMISESTA

Lähde: al-Muntaqaa min Fataawaa as-Sheikh (1/303-306).

Valitettavasti monet du’aat (islaamiin kutsujat) ovat itse tietämättömiä (perusasioista kuten) mitkä ovat rukouksen ehdot tai tietämättömiä wuduua (pesua) koskevista säännöistä ja määräyksistä sekä niistä asioista, jotka mitätöivät wuduun.

[K]: Täällä on joitain ihmisiä, jotka välttävät ’aqidaa (uskonto/uskomukset) koskevia oppitunteja ja sanovat: ’Olemme muslimeja, emme epäuskovia tai epäjumalanpalvojia siten, että meidän pitäisi oppia ’aqiidaa tai osallistua sitä koskeville luennoille.’ Joten oi jalo sheikh, mikä on teidän mielipiteenne koskien tätä?

[V]: Oikean ’aqiidan opettaminen muslimeille ei tarkoita, että tuomitsisimme heidät epäuskoviksi. Pikemminkin opetamme muslimeille ’aqiidaa jotta he tuntisivat sen perusteellisesti, ja tietäisivät mitkä asiat mitätöivät sen ja mitkä asiat ovat sen vastakohtia. Hudheifa ibn al-Jamaan, yksi arvostetuista seuralaisista –radija Allaahu ’anhu – sanoi:

”Ihmisillä oli tapana kysyä lähettiläältä hyvästä, mutta minä kysyin häneltä pahasta, pelosta, että lankeaisin siihen.” [1] Samalla tavoin ’Umar ibn al-Khattaab (radija Allaahu ’anhu) sanoi: ”Pian islaamin liitokset löystyvät pikku hiljaa, koska ihmiset tulevat islaamiin mutta ovat tietämättömiä djaahilijjasta (tietämättömyyden rituaalit, joita islaam vastustaa).” [2] Niin ollen kun opetamme ’aqiidaa, tämä ei tarkoita, että olemme tuominneet ne, joille opetamme, epäuskoviksi. Pikemminkin mitä se tarkoittaa, on, että haluamme heidän tuntevan läpikotaisin oikean islaamilaisen ’aqiidan jotta he tarttuisivat siihen, ja olisivat tietoisia siitä, mikä on sen vastakohta pysyäkseen siitä kaukana. Allaah – Korkein –sanoi, puhuessaan profeetalleen, salla Allaahu ’aleihi wa sallam:

“Tiedä siis (oi Muhammad salla Allaahu ’aleihi wa sallam), että Laa ilaaha illa Allaah (kenelläkään ei ole oikeutta tulla palvotuksi paitsi Allaahilla) ja pyydä syntiäsi anteeksi, ja myös uskovien miesten ja uskovien naisten (syntiä).” [Suurat Muhammad 47:19].

Joten on elintärkeää, että henkilö opettelee eikä tyydy pelkästään sanomaan: ’Olen muslimi’ Kyllä, olet todellakin muslimi – ja kaikki ylistykset Allaahille! Kuitenkin jos sinulta kysyttäisiin mitä islaam tarkoittaa, tai sinua pyydettäisiin selittämään mitä islaam tarkoittaa, niin monet teistä eivät pystyisi selittämään sitä oikealla tavalla. Jos sinua pyydettäisiin selittämään mitkä ovat ne tekijät, jotka mitätöivät islaamin, niin monet teistä eivät pystyisi selittämään sitä. Niin ollen jos henkilö on tietämätön (tämänlaisista perusasioista) niin on mahdollista, että hän lankeaa vääryyteen tietämättään. Jos sinua pyydettäisiin selittämään islaamin tai iimaanin (uskon) pilarit, jotka lähettiläs (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) selitti ja opetti, huomaisimme, että suurin osa ihmisistä olisi kykenemätön tekemään sitä. Niin ollen miten henkilö voi tyytyä sanomaan: ‘Olen muslimi,’ ja kuitenkaan hän ei tiedä näitä perusasioita!

Valitettavasti monet du’aat (islaamiin kutsujat) ovat itse tietämättömiä (perusasioista kuten) mitkä ovat rukouksen ehdot, tai tietämättömiä wuduua (pesua) koskevista säännöistä ja määräyksistä ja niistä asioista, jotka mitätöivät wuduun. Jotkut heistä eivät edes tiedä rukouksen arkaan (pilareista) tai eivät muodosta sen waadjibaat (velvollisuuksia), tai niitä asioita, jotka mitätöivät rukouksen. Joten mihin islaamiin he oikein kutsuvat?! Islaam ei ole pelkkä kutsu, pikemminkin se on tosiasia, jota pitää opetella ja harjoittaa. Niin ollen on elintärkeää hankkia uskonnosta vankkaa tietoa ja ymmärrystä. Tämä johtuu siitä, että henkilö, jolla ei ole vankkaa tietoa voi langeta vaaroihin tietämättään, aivan kuten henkilö, joka kävelee pitkin tietä mutta ei tiedä, että tien varrella on oja tai kuoppa tai jopa väijytys. Ja silti tietämättömyytensä johdosta hän päätyy kuoppaan, tai väijytykseen ilman, että on edes siitä tietoinen.

Näin ollen on välttämätöntä oppia tauhiidista, koska tauhiid on (uskonnon ja oikean islaamilaisen ’aqiidan) perusta. Todella kukaan ei pidättäydy tauhiidin opettelulta (ja niiden asioiden, jotka se vaatii, sekä sen rajoitukset, ehdot, perusteet, selvät todisteet, hedelmät ja seuraukset, ja ne asiat, jotka vahvistavat ja lisäävät sitä ja ne, jotka vähentävät ja heikentävät sitä yms.) paitsi toinen kahdesta henkilöstä: [i] tietämätön henkilö – ja tietämättömän henkilön näkemykselle ei anneta mitään arvoa; tai [ii] fanaattinen harhaanjohtaja – hän, joka haluaa kääntää ihmiset pois puhtaan tauhiidin ’aqiidasta, ja joka haluaa peittää ihmisiltä hänen omat väärät uskomuksensa, jotka luetaan virheellisesti islaamiksi. Ja tämä on mahdollisesti helppoa niille, jotka pidättäytyvät opettelemasta tauhiidia. Allaah -Korkein- sanoo:

”Ja uskovaisten ei ole (sopivaa) lähteä ulos sotimaan (jihaad) kaikki yhdessä. Heidän jokaisesta joukostaan vain yhden seurueen pitäisi lähteä, jotta ne (jotka jäävät jälkeen) voivat saada ohjeita (islaamin) uskonnosta, ja jotta he voivat varoittaa kansaansa kun he palaavat heidän luokseen, jotta he voivat olla tietoisia (pahasta).” [Suurat at-Tauba 9:122, tarkoituksen tulkinta].

Lähettiläs sanoi myös: “Kenelle Allaah haluaa osoittaa hyvyyttä, Hän antaa tälle uskonnon ymmärrystä.” [3] Tämän hadiithin tarkoitus on, että aina kun Allaah ei halua osoittaa hyvyyttä jollekin henkilölle niin Hän ei anna tälle uskonnon ymmärrystä. Joten hän, joka sanoo: “Ei minun tarvitse opetella ’aqiidaa”, sanoo aivan kuin: “Ei minun tarvitse hankkia uskonnon ymmärrystä!” Ja näin sanoo joko tietämätön tai harhaan joutunut henkilö!

Alaviitteet:

[1] Al-Bukhaariin (no. 3606) ja Muslimin (no. 1847) kertoma.
[2] Ibn Taymiyyah’n kertoma Majmuu’ al-Fataawaa –teoksessaan (10/301).
[3] Al-Bukhaariin kertoma (1/25), Mu’aawijalta (radija Allaahu ’anhu).