VÄITE JONKA MUKAAN USKONNOSSA ON ‘HYVIÄ UUDISTUKSIA’

Ei ole mitään sellaista kuin ‘hyvä bid’a’ (uudistus) kuten jotkut tietämättömät väittävät. Uudistukset – kokonaisuudessaan menevät harhaan, kuten Allaahin lähettiläs (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) sanoi:

”…Jokainen uudistus menee harhaan” [1] ja eräässä toisessa kertomuksessa:

”…Ja jokainen harhaan meno on helvetin tulessa.” [2]

Mitä tulee Amiir al-Mu’miniin ‘Umar bin al-Khattaabin (radija Allaahu ’anhu) sanoihin koskien tarawiih -rukousta: ‘Mikä hyvä bid’a tämä onkaan’ – niin hän ei tarkoittanut tällä bid’aa (uudistusta) uskonnossa. Koska hän sanoi tämän silloin kun kansa kokoontui rukoilemaan tarawiih -rukousta ja tarawiih -rukous ei ole uudistus. Pikemminkin se on eräs sunna, jonka Allaahin lähettiläs (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) oli vakiinnuttanut. Hän rukoili sitä seuralaistensa kanssa joinain ramadaanin öinä. Sitten lopussa hän pysytteli poissa heidän joukostaan pelosta, että se näyttäisi heille pakolliselta. Asia pysyi samanlaisena Abi Bakrin khilaafan aikana ja jonkin aikaa ’Umarin khilaafan aikana, he rukoilivat erikseen kunnes ’Umar kokosi kansan yhden ainoan imaamin taakse aivan kuten he olivat rukoilleet Allaahin lähettilään (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) takana.

Niin ollen ‘Umar herätti henkiin tämän sunnan, koska varovaisuuden aihe oli loppunut, joka oli, että sitä pidettäisiin pakollisena. Joten hän herätti henkiin erään sunnan – hän ei tuonut uudistusta.

Pikemminkin se, että hän sanoi: ‘Mikä hyvä bid’a tämä onkaan’ – niin hänen tarkoituksensa sen takana – ja Allaah tietää parhaiten – oli uudistuksen kielellinen tarkoitus eikä shar’ii (lainsäädännöllinen) tarkoitus. Tämä johtuu siitä, että lainsäädännölliset uudistukset ovat islaamissa kiellettyjä, ja todiste perustuu siihen jonka mainitsimme: että hän tarkoitti sillä tarawiih -rukousta –ja tarawiih -rukous ei ole uudistus – pikemminkin se on eräs sunna.

Alaviitteet

[1] Abu Daawuudin (hadiith nro 4607) ja At-Tirmidiin (hadiith nro 2676) kertoma, ja Sheikh al-Albaanii julisti sen sahiih (aidoksi).

[2] An-Nasaa’in kertoma 3.osassa s. 188-189 ja Sheikh al-Albaanii julisti sen sahiih (aidoksi). (Ks. hänen Sahiih Sunan An-Nasaaii 1. osa s. 512 hadiith nro 1577).