Allaahin, Armeliaimman, Armahtajan Nimeen.
1. Vannon kautta tämän (Mekan) kaupungin.
2. Ja olet vapaa (synnistä, ja rankaisemaan islaamin vihollisia valloituksen päivänä) tässä kaupungissa (Mekassa). [1]
3. Ja kautta isän (Aatamin, ‘aleihi as-salaam) ja sen mitä hän siitti (eli hänen jälkikasvunsa).
4. Totisesti, Olemme luonut ihmisen (elämään) vaikeuksissa.
5. Luuleeko hän, että mikään ei voi häntä vallata?
6. Hän sanoo (kerskaillen): ”Olen tuhlannut omaisuutta runsaasti.”
7. Luuleeko hän, ettei kukaan näe häntä?
8. Emmekö ole tehnyt hänelle kahdet silmät?
9. Ja kielen ja kaksi huulta?
10. Ja näyttänyt hänelle kaksi tietä (hyvän ja pahan)?
11. Mutta hän ei ole yrittänyt kulkea polkua, joka on jyrkkä (eli polku, joka on johtava hyvyyteen ja menestykseen).
12. Ja mikä saa sinut tietämään polun, joka on jyrkkä?
13. (Se on orjan) kaulan vapauttaminen. [2]
14. Tai ruoan antaminen nälän päivänä (nälänhätä).
15. Sukulaisorvolle.
16. Tai miskiin (vähävaraiselle) jolla ei ole majoitusta paitsi pöly (kurjuudesta).
17. Sitten hänestä tuli yksi niistä jotka uskoivat (islaamilaiseen yksijumalaisuuteen), ja kehoittivat toisiaan pitkäjänteisyyteen ja kärsivällisyyteen, ja (myös) kehoittivat toisiaan sääliin ja laupeuteen.
18. He ovat niitä (jotka ovat) oikealla kädellä (eli paratiisin asukkaita).
19. Mutta ne, jotka epäuskoivat aajaateihimme (todisteisiin, jakeisiin, opetuksiin, merkkeihin, ilmoituksiin, jne.), he ovat niitä (jotka ovat) vasemmalla kädellä (eli helvetin asukkaita).
20. Tuli on sulkeutuva heidän ylleen (eli tuli ympäröi heidät ilman mitään aukkoa tai ikkunaa tai ulospääsyä). [3]
Alaviitteet
[1]
a) Ibn ‘Abbaasin, radija Allaahu ‘anhumaa, kertoma: Mekan valloituksen päivänä Allaahin lähettiläs, salla Allaahu ‘aleihi wa sallam, sanoi: “Allaah on tehnyt tästä kaupungista pyhäkön. Sen piikikkäitä pensaita ei tulisi leikata, sen riistaa ei pitäisi metsästää, ja sen pudonneita asioita ei pitäisi noukkia paitsi sellaisen, joka ilmoittaa sen julkisesti.” (Sahiih al-Bukhaarii, vol.2, hadiith nro 657, tarkoituksen tulkinta)
b) Kts (jakeen 2:191) alaviite: Abu Bakran, radija Allaahu ‘anhu, kertoma: Profeetta, salla Allaahu ‘aleihi wa sallam, piti meidän edessämme khutban (uskonnollisen puheen) Nahrin päivänä (dhu al-hidjjan 10:nä). Hän sanoi, “Tiedättekö mikä päivä on tänään?” Sanoimme, “Allaah ja Hänen lähettiläänsä tietävät paremmin.” Hän pysyi hiljaa kunnes luulimme hänen antavan tuolle päivälle toisen nimen. Hän sanoi, “Eikö se ole Nahrin päivä?” Sanoimme, “Se on.” Hän kysyi sen lisäksi, “Mikä kuukausi tämä on?” Sanoimme, “Allaah ja Hänen lähettiläänsä tietävät paremmin.” Hän pysyi hiljaa kunnes luulimme hänen antavan sille toisen nimen. Hän sanoi sitten, “Eikö se ole dhul hijjan kuukausi?” Vastasimme, “Kyllä se on.” Hän kysyi sen lisäksi, “Mikä kaupunki tämä on?” Vastasimme, “Allaah ja Hänen lähettiläänsä tietävät sen paremmin.” Hän pysyi hiljaa kunnes luulimme hänen antavan sille toisen nimen. Hän sanoi sitten, “Eikö se ole kielletty (pyhä) (Mekan) kaupunki?” Sanoimme, “Kyllä se on.” Hän sanoi, “Ei epäilystäkään, verenne ja omaisuutenne ovat pyhiä toisillenne kuten tämän päivänne pyhyys, tässä kuussanne, tässä kaupungissanne, kunnes tapaatte Herranne. Ei epäilystäkään! Enkö ole välittänyt Allaahin viestin teille?” Sanoimme, “Kyllä.” Hän sanoi, “Oi Allaah, ole todistaja. Joten on velvollisuus niille, jotka ovat paikalla, välittää se (tämä tieto) niille jotka ovat poissa koska se, jota on tiedotettu, voi ehkä ymmärtää sen (mitä olen sanonut) paremmin kuin paikalla oleva yleisö, joka tulee välittämään sen hänelle. Varokaa! Älkää tulko epäuskoviksi minun jälkeeni iskemällä toistenne kaulat (leikkaamalla kurkut)” (Sahiih al-Bukhaarii, vol.2, hadiith nro 797, tarkoituksen tulkinta).
[2] Abu Hureiran, radija Allaahu ‘anhu, kertoma: Profeetta, salla Allaahu ‘aleihi wa sallam, sanoi: “Ken vapauttaa muslimiorjan, Allaah tulee pelastamaan kaikki hänen ruumiinosansa (helvetin) tulelta, koska hän vapautti orjan ruumiinosat.” (Sahiih al-Bukhaarii, vol.3, nro 693, tarkoituksen tulkinta)
[3] “Sen sisällä hengittäen ulos raskain huokauksin ja karjuen, se on oleva heidän osansa ja sen sisällä he eivät ole kuuleva.”
Ibn Mas’uud, radija Allaahu ‘anhu, lausui tämän jakeen ja sanoi sitten: “Kun ne (jotka on määrätty pysymään helvetin tulessa ikuisesti) heitetään helvetin tuleen, jokainen heistä tullaan laittamaan erilliseen tulen tabuutiin (laatikkoon), jotta hän ei ole pystyvä näkemään ketään jota rankaistaan helvetin tulessa, paitsi itsensä.” Sitten Ibn Mas’uud lausui tämän jakeen (21:100). [Tafsiir Ibn Kathiir, at-Tabaari ja al-Qurtubii].