Lähde: Fiqh al-Asmaa al-Husnaa, 63. luku, s. 250, 251,253.
Ja tosiaankin sen seurauksena, että palvelijalla on uskoa Allaahin nimeen Al-Mujiib, hänen varmuutensa Allaahiin voimistuu, ja hänen kääntymisensä Hänen puoleensa ja toivomisensa sen suhteen mitä on Hänen kanssaan lisääntyy, ja toivon menettämisen sairaus Hänen Armonsa suhteen jättää hänet.
Ja miten voi olla, että muslimi ei luota Herraansa, Anteliaimpaan, samalla kun Hänen Kädessään (subhaanahu) on kaiken valtakunta. Joten mitä tahansa Hän haluaakaan, tapahtuu, silloin kun Hän haluaa, tavalla jolla Hän haluaa, ilman mitään lisäystä tai poistamista, mitään edeltävyyttä tai viivästystä. Ja Hänen määräyksensä, subhaanahu, toteutetaan taivaissa ja maassa ja siinä mitä on sen päällä ja sen alla, ja meressä ja ilmassa, ja kaikissa maan osissa ja atomeissa. Hänelle kuuluu luominen ja käskyvalta, Hänelle kuuluu valtakunta ja ylistys, Hänelle kuuluu dunia ja aakhira.
Ja Hänen Nimensä, ta’aalaa, al-Mujiib osoittaa, että Hän, subhaanahu, kuulee niiden du’aan jotka anovat, ja vastaa niiden pyyntöön, jotka pyytävät, eikä Hän tuota pettymystä uskovaiselle, joka on kutsunut Häntä, ja Hän, subhaanahu, rakastaa, että palvelijat pyytävät häneltä kaikkea diinin ja dunian tarpeitaan varten, kuten ruokaa, juomaa, vaatetta ja suojaa, aivan kuten he pyytävät Häneltä johdatusta, anteeksiantoa, menestystä, apua (Hänen) tottelememiseensa ja samankaltaiseen. Ja Hän lupasi heille vastauksen kaikkeen tähän, huolimatta pyynnön suurudesta, laajuudesta, halujen erilaisuudesta, ja tässä on todiste Allaahin, subhaanahu, täydestä vallasta ja, että Hänen aarteensa eivät häviä eivätkä ne vähene sillä, että Hän antaa, vaikka Hän antaisi djinneistä ja ihmisistä ensimmäiselle ja viimeiselle kaiken heidän pyytämänsä, kuten hadiith qudsiissa sanotaan.
Ja profeetallisessa sunnassa mainitaan, että Allaah, tabaaraka wa ta’aalaa, vastaa niille jotka rukoilevat ja antaa niille jotka pyytävät, ja, että Hän, djalla wa ’alaa, on Ujo ja Antelias, liian Antelias torjuakseen sen joka kutsuu Häntä tai tuottaakseen pettymyksen sille joka uskoutuu Hänelle nöyrästi tai estääkseen sitä joka pyytää Häneltä.