Lähde: Fataawaa Islaamijja, 5. volyymi, s. 244-246.
K: Olemme ryhmä tyttöjä, ja olemme sisaruksia. Asumme yhdessä talossa ja kosijamme uskonnollisten nuorten miesten parista on toistuvasti torjuttu, ja isämme on mieleltään sairas. Voiko tässä tilanteessa tuomari ottaa vastuulleen avioliittosopimuksemme meitä varten?
V: Kyllä, jos huoltaja kieltäytyy antamasta naista avioliittoon sellaiselle miehelle, joka on sopiva uskonnossaan ja luonteessaan. Tämä johtuu siitä, että huoltajuus siirtyy sille, joka tulee hänen jälkeensä isän puolen perheen jäsenistä, sille jolla on suurin oikeus, sitten seuraavalle. Ja jos he kieltäytyvät antamasta heitä avioliittoon, kuten tapahtuu useimmiten, silloin huoltajuus siirtyy lailliselle tuomarille ja hän antaa naisen avioliittoon. Ja jos asia saavuttaa hänet ja hän tietää, että hänen huoltajansa kieltäytyivät antamasta häntä avioliittoon, hänen täytyy antaa hänet avioliittoon koska hänellä on yleinen huoltajuus, kunhan mitään erityistä huoltajuutta ei ole.
Islaamilaisen lainsäädännön (fiqh) oppineet –olkoon Allaah heille armollinen – ovat maininneet, että jos jokin huoltaja jatkuvasti torjuu sopivia kosijoita, häntä pidetään synnintekijänä tämän vuoksi ja hänen oikeudenmukaisuutensa häviää sekä hänen oikeutensa huoltajuuteen. Imaam Ahmadin madhab tunnustaa todellakin, että hänen oikeutensa olla imaam katoaa ja näin ollen hän ei voi johtaa muslimeja yhteisrukouksessa ja tämä on todella vakava asia.
Jotkut ihmiset –kuten osoitimme aikaisemmin – torjuvat sopivia kosijoita niiltä joiden huoltajuuden Allaah on heille antanut mutta tyttö voi olla ujo lähestymään tuomaria pyytääkseen, että hän antaisi hänet avioliittoon. Ja tätä tapahtuu tänä päivänä –mutta hänen (tytön) tulee verrata niitä asioita jotka edistävät hyvää niihin asioihin jotka aiheuttavat pahaa. Mikä on suurempi pahan aiheuttaja: olla ilman aviomiestä ja antaa tämän huoltajan mielivaltaisesti harjoittaa valtaa häneen riippuen mielentilastaan ja päähänpistoistaan. Sitten kun hän vanhenee ja hänellä on vähemmän kosijoita, hän antaa hänet avioliittoon kenelle haluaa, tai lähestyä tuomaria sillä pyynnöllä, että hän antaa hänet avioliittoon, etenkin kun tämä on hänen laillinen oikeutensa?
Epäilemättä tämä toinen vaihtoehto –joka on, että hän lähestyy tuomaria ja pyytää, että hän antaa hänet avioliittoon – on suositeltavampi, koska se on hänen oikeutensa ja koska lähestyessään tuomaria ja tuomarin antaessa hänet avioliittoon se hyödyttää muita tyttöjä samalla koska hekin ottavat askeleen eteenpäin kuten hänkin teki ja koska lähestyessään tuomaria, hän toimii pelotuskeinona niille väärintekijöille, jotka harjoittavat vääryyttä niitä vastaan jotka Allaah on asettanut heidän huoltajuudensa alaiseksi, kieltäytymällä antamasta heitä avioliittoon sopiville kosijoille. Eli tässä on kolme hyötyseikkaa:
- hyöty naiselle, että hän ei jää naimattomaksi.
- hyöty muille, jos hän avaa oven naisille jotka odottavat jonkun lähestyvän, jotta he voivat seurata häntä.
- pitää kurissa ne epäoikeudenmukaiset huoltajat jotka valvovat mielivaltaisesti tyttäriään tai niitä naisia joiden ylitse Allaah on antanut heille huoltajuuden.
Toinen hyöty tässä on Allaahin lähettilään (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam) määräyksen toteutus, jossa hän sanoi:
”Jos joku jonka uskonto ja luonne miellyttää teitä kosii, naittakaa (tyttärenne) hänelle. Jos ette sitä tee, se aiheuttaa koettelemuksia (fitnaa ja suurta rappiota) maassa.” [At-Tirmidii nro 1084, tarkoituksen tulkinta].
On eräs toinen erityinen hyöty, joka on halujen täyttymys niille kosijoille jotka kosivat naisia ja jotka ovat sopivia uskonnossaan ja luonteessaan.