Lähde: I’laam al-Mu’aasiriin bi Fataawaa Ibn ‘Uthaymeen – s. 80.
Kysymys: Mikä on päätös koskien käsien nostamista imaamin rukouspyynnön aikana jumu’a khutbassa, koska minulla oli tapana tehdä niin. [Sitten eräänä päivänä] rukouksen jälkeen eräs henkilö neuvoi minua olla tekemättä sitä, mutta hän ei antanut mitään todistetta sanomalleen?
Vastaus: Käsien nostamista imaamin rukouspyynnön aikana [jumu’a] khutbassa ei ole säädetty. Ja tämän vuoksi seuralaiset radija Allaahu ’anhum paheksuivat Bishr ibn Marwaania kun hän nosti kätensä jumu’a khutbassa [at-Tirmidiin (515) ja Ahmadin (4/136) välittämä]
Ja [käsien nostaminen imaamin rukouspyynnön aikana] on säädetty kahdessa tapauksessa:
1. Rukouksessa sadetta varten – ja se on sateen pyytämistä [Allaahilta] ja niin ikään…
2. Pyydettäessä [Allaahilta] sateen loppumista.
Ja sen todiste on se mitä Anas raportoi sen miehen hadiithissa, joka astui [masjidiin] kun profeetta (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) oli antamassa khutbaa ja sanoi: Oi Allaahin lähettiläs, omaisuutemme on tuhoutunut ja [lapsemme ovat nälkäisiä]. Näin ollen profeetta (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) nosti kätensä ja pyysi (Allaahilta du’aassa). Ja Anas mainitsi, että mies palasi sitten seuraavana jumu’ana ja sanoi: Oi Allaahin lähettiläs [rakennuksemme ovat tuhoutuneet ja] omaisuutemme on veden alla. Näin ollen profeetta (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) nosti kätensä [pyyntörukouksessa] ja sanoi:
“Oi Allaah ympärillemme eikä päällemme” [al-Bukhaariin (1013) ja Muslimin (897) välittämä]…jne mitä tulee Muslimin välittämään hadiithiin Saderukouksen kirjassa.
Näin ollen khatiibin ei tulisi nostaa käsiään [du’aassa] muuten kuin edellämainituissa kahdessa tapauksessa. Ja palvojien ei pidä nostaa käsiään [du’aassa] paitsi kun khatiib nostaa kätensä [du’aassa], koska seuralaiset nostivat kätensä vain [du’aassa] kun profeetta nosti kätensä [du’aassa].