Lähde: Fataawaa Islaamijja 4/526 ja Islamic Fataawaa Regarding the Muslim Child, s. 15,
Kysymys: Luetaanko sellaisen lapsen teot, joka ei ole vielä saavuttanut murrosikää, kuten rukous, hajj ja koraanin lukeminen hänen vanhemmilleen kuuluviksi vai luetaanko ne hänelle kuuluviksi?
Vastaus: Lapsen, joka ei ole vielä saavuttanut murrosikää, hyvät teot ja niiden palkkiot ovat häntä varten eikä hänen vanhempiaan tai ketään muuta varten. Hänen vanhempansa palkitaan siitä, että he opettivat häntä suorittamaan nämä teot, johdattivat hänet hyvän tekemiseen ja auttoivat häntä niissä. Tämän osoittaa se hadiith Sahiih Muslimissa, jonka on kertonut Ibn ’Abbaas, että eräs nainen nosti lapsen profeetalle, salla Allaahu ’aleihi wa sallam, hänen jäähyväis -hajjinaan ja sanoi (tarkoituksen tulkinta): ”Oi Allaahin lähettiläs, onko hänelle hajjia?” Hän, salla Allaahu ’aleihi wa sallam, vastasi: ”Kyllä ja palkkio on sinulle.” Profeetta, salla Allaahu ’aleihi wa sallam, tiedotti meitä, että hajj on lapselle ja, että hänen äitinsä palkitaan hajjistaan hänen kanssaan. Samoin myös muille kuin lapsen vanhemmille on palkkio siitä hyvästä mitä he tekevät kuten orpojen, sukulaisten, palvelijoiden ja muiden opettamisesta johtuen profeetan, salla Allaahu ‘aleihi wa sallam, lausunnosta (tarkoituksen tulkinta): “Sille joka johdattaa hyvään, samanlainen palkkio kuin sille joka sen suorittaa.” Tämä on kerrottu Sahiih Muslimissa. Tämä johtuu siitä, että se on toinen toisen auttamista hyvässä ja Allaahin pelossa, ja että Hän, olkoon kunnia Hänen, palkitsee tästä.