Nämä ovat jemeniläisen juutalaisen, Abd Allaah bin Saban ydinopit, kuten löytyy siitä mikä on säilytetty hänestä kertomuksissa, ja josta shiaalaislähteet tunnustavat suuren osan:
1. Al-Wasijja: Perintö. Hän on ensimmäinen joka puhui lähettilään (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) väitetystä perinnöstä ’Alille (radija Allaahu ’anhu) siten, että hänestä (’Alista) piti tulla hänen jälkeisensä kalifi ummalle.
2. Hän levitti vihaa ja vihollisuutta sellaisia kohtaan kuten Abu Bakr, ’Umar ja muita seuralaisia (radija Allaahu ’amhum) ja kieltäytyi hyväksymästä heitä.
3. Hän oli ensimmäinen joka vaati ’Alille (radija Allaahu ’anhu) uluhiijaa ja rububiijaa (herruutta) ja levitti ruluu (liioittelua) Ahl al-beitin suhteen.
4. Hän oli ensimmäinen joka vaati profetuutta äärishiaalaislahkojen pariin ja al-Kashi (k.370 H) mainitsi sen kirjassaan ar-Rijaal (shiaalaislähde).
5. Ar-Raj’a: Paluu. Hän oli ensimmäinen joka väitti ’Alin (radija Allaahu ’anhu) paluuta kuolemansa jälkeen ja samoin Allaahin lähettilään (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) paluuta hänen kuolemansa jälkeen. Hän levitti tätä Egyptissä ja hänellä oli tapana sanoa, ”Kuinka kummallinen onkaan se, joka väittää että ’Iisaa palaa ja torjuu Muhammadin paluun ja kuitenkin Allaah, Mahtava ja Majesteettinen sanoo, ”Totisesti Hän joka on antanut sinulle (Muhammad) koraanin palauttaa sinut varmasti takaisin ma’aadiin (paluupaikkaan)” (28:85, tarkoituksen tulkinta), joten Muhammadin paluu on arvokkaampi kuin ’Iisaan.” Näin ollen ihmiset hyväksyivät tämän häneltä ja tällä tavalla hän keksi paluun opin ja ihmiset rupesivat puhumaan siitä sen jälkeen.
6. Hän väitti ’Alin (radija Allaahu ‘anhu) olevan koraanissa mainitun maan pedon (daabbat al-ard) ja, että hän on se joka loi luomakunnan ja antaa elannon.
7. Eräs ryhmä Ibn Saban (Sabi’ijja) seuraajista sanoivat, että he eivät kuole todellisuudessa mutta, että heidän sielunsa ”lentävät” yön pimeydessä heidän kuolemansa jälkeen ja näin ollen heille annettiin nimi ”tajjaara”.
8. Eräs Sab’ijjan ryhmistä sanoi myös, että ”Ruh al-Qudus (pyhä henki)” siirtyy heidän johtajiensa kautta. He väittivät sen olevan profeetassa (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) samoin kuin se oli ’Iisaassa ja sitten se meni ’Aliin, sitten Hasaniin, sitten Huseiniin (radija Allaahu ’anhum) ja sitten kaikkiin heihin imaameihinsa. Tämä ryhmittymä uskoi näin ollen sielunvaellukseen (tanaasukh al-arwaah) ja jotkut aikaisista shiaalaiskirjailijoista kirjoittivat kumotakseen tämän idean, kuten al-Naubakhti (k.ennen 300H).
9. Sabi’jja sanoivat myös, että he löysivät sellaista (jumalallista) ilmoitusta ja kätkettyä tietoa jota ihmiset eivät koskaan kohdanneet. He sanoivat, että Allaahin lähettiläs (salla Allaahu ’aleihi wa sallam) kätki ilmoituksesta yhdeksän kymmenesosaa. ’Alin pojanpoika, al-Hasan bin Muhammad bin al-Hanafijja (k.100H) osoitti heidän olevan väärässä tässä asiassa tutkielmassaan Risaala al-Irjaa.
Huomaa, että nämä yksityiskohdat löytyvät aikaisista shiaalaislähteistä alkaen kolmannesta vuosisadasta hijri ja ’Alin (radija Allaahu ‘anhu) pojanpojan kirjoituksista Risaala al-Irjaassa ennen 100 hijri, joka vapautti itsensä Sa’bijjasta ja heidän pahoista opeistaan. Nämä ideat ja opit loivat perustan shiaalaisen raafidan eri lahkoille ja näin ollen se on todellakin historiallinen tosiasia, että shiaalaisen raafidan todellinen perustaja on juutalainen ’Abd Allaah bin Saba’.