Lähde: Al-Jawaaqiit al-Jauzijja s. 28-29.
Kuinka erinomaisia ovatkaan ne ihmiset, jotka ovat hylänneet makeat unet, nousten ylös väsymyksestä pimeässä…tavoitellen osaa siunauksesta. Kun yö tulee, he nousevat ylös, ja kun päivä saapuu, he saavat siitä opetuksia. Kun he katsovat virheitään, he hakevat anteeksiantoa ja kun he ajattelevat syntejään, he itkevät ja tuntevat masennusta. Oi rakastettujen asumus, missä ovat asukkaasi? Oi vilpittömyyden paikat, missä ovat asukkaanne? Oi hurskaiden kohta, missä ovat ihmisesi? Oi yörukouksen paikat, missä ovat vierailijanne? Olen, Allaahin kautta, matkustanut ympäriinsä ja löytänyt näiden ihmisten hävinneen. Ne, joilla oli tapana pysyä hereillä yöllä, ovat poistuneet ja unen rakastajat ovat jääneet.