Lähde: An-Nubad al-Mustataaba fii ad-Da’waat al-Mustajaaba (s. 6).
Abu Huraira (radija Allaahu ‘anhu) kertoi Allaahin lähettilään (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam) sanoneen: “Ken ei pyydä Allaahilta, Allaah vihastuu häneen.” [1]
Profeetan (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam) edellä mainittu lainaus todistaa, että pyyntörukous tarkoittaa sitä, että henkilö pyytää jotain Allaahilta, ja tämä on Hänelle mieliksi. Tämä johtuu siitä, että pyytämisestä kieltäytyminen ylpeyden tai itseriittoisuuden takia ei ole sallittua Allaahia, itseriittoista ja kiitoksen arvoista kohtaan.
Eräs runoilija otti tämän hadiithin tarkoituksen ja laittoi sen runon muotoon:
“Allaah vihastuu kun lopetat Häneltä pyytämisen,
kun taas Aatamin poika vihastuu kun pyydät häneltä jotakin.”
Joten Allaah rakastaa, että Hänen palvelijansa pyytävät Häneltä ja kääntyvät Hänen puoleensa ja osoittavat hätänsä ja nöyryytensä Hänen edessään. Ja Hän pitää velvollisuutenaan olla lähettämättä heitä takaisin tyhjin käsin ja pettyneinä, kuten Hänen lähettiläänsä (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam) kertoi meille:
“Maan päällä ei ole muslimia, joka pyytää Allaahin apua paitsi, että Allaah antaa sen hänelle tai poistaa saman verran pahaa häneltä, kunhan henkilö ei pyydä jotain haitallista tai perhesiteiden katkaisua.”
Niinpä eräs mies ihmisten joukosta sanoi: “Mitä jos pyydämme montaa asiaa?” Hän (salla Allaahu ‘aleihi wa sallam) sanoi: “Allaah on akthar (kykenevä vastaamaan moneen pyyntöön).” [2]
Tässä on tarpeeksi selvennystä siihen, että Allaah vakuuttaa vastaavansa pyyntörukouksiin. Siihen on kuitenkin ehtoja. Siksipä meidän tulisi käydä tarkasti läpi sen ehdot, oikea aika ja paikka ja sen etiketti, kuten myös ne asiat, jotka mitätöivät sen.
Alaviitteet:
[1] Kääntäjän kommentti: Aito hadiith, jonka ovat raportoineet Ibn Maaja, At-Tirmidii, Al-Haakim ja muut
[2] Sahiih: Olen tarkistanut sen ja antanut sen viitteet Sahiih Kitaab Al-Adhkaar wa Da’iifihissa (1223/920 & 1224/961).