Lähde: Muntaqaa Fataawaa as-Sheikh Saalih Al Fawzaan: 2. osa s.427-428.
Mitä sanotte eräästä vastauksesta, joka mainittiin yhdessä arabilehdistä koskien erästä kysymystä, joka kysyttiin sellaisesta henkilöstä joka paastoaa ramadaanin kuukautena samalla kun hän hylkää salaatin? Vastauksen antoi yksi Jaami’atu al-Azharin (Azhar yliopiston) opettajista Egyptissä. Jossa hän sanoi: Allaah sanoo: “Silloin se, joka on tehnyt hyvää hiukkasenkin verran, on sen näkevä, ja se, joka on tehnyt pahaa hiukkasenkin verran, saa sen havaita. [99:7-8] Tarkoittaen, että se joka paastoaa ramadaanin kuussa tulee saamaan palkkion paastostaan, vaikka samaan aikaan hän hylkäisi salaatin. Niin ollen hänen harteillaan on salaatin hylkäämisen synti. Joten, se, että hänellä on puute pakollisessa palvonnan teossa ei estä häntä saamasta toista hyväksytyksi.
Tämä vastaus on yleinen, koska hän joka hylkää salaatin, jos hän torjuu sen tosiasian, että se on pakollista, silloin hän on epäuskova muslimien ijmaa’n (konsensuksen) mukaan. Eikä salaat eikä mikään toinen palvonnan teko tule hyödyttämään häntä koska Allaah sanoo (tarkoituksen tulkinta):
“Ja tulemme muuttamaan kaikki heidän (epäuskovien, pakanoiden, synnin tekijöiden) tekonsa ajelehtiviksi pölyhiukkasiksi.” [25: 2]
Ja Allaah sanoo (tarkoituksen tulkinta):
“Niiden vertauskuva, jotka epäuskoivat Herraansa on, että heidän tekonsa ovat kuten tuhkat, joihin tuuli raivoisasti puhaltaa myrskypäivänä: he eivät tule saamaan mitään tekemästään. Tällaista on oikealta tieltä kauaksi eksyminen.”
Ja tätä koskevat aajaat ovat monia. Ja mitä tulee siihen, että hän hylkäsi salaatin laiskasti tai välinpitämättömästi sen kanssa, että hän tunnustaa, että se on hänen velvollisuutensa niin tiedon ihmisten joukossa on siitä eriäviä mielipiteitä. Heidän paristaan on ne, jotka ajattelevat hänen epäuskoneen kufr akbar (suuri epäusko) joka poistaa hänet islaamin helmoista, kuten edellinen. Ja perustuen tähän näkemykseen hänen salaatinsa on mitätön ja samoin hänen paastonsa ja mikä tahansa muu ‘ibaada teko tai mikä tahansa hyvä teko. Yhtäkään niistä ei hyväksytä koska sitä ei perustettu oikealle perustalle ja todiste hänen uskostaan on kuten tuli seuraavassa hadiithissa:
”Meidän ja heidän välinen sopimus on salaat, ja hän joka hylkää sen on epäuskonut.” (Imaam Ahmadin, At Tirmidiin ja Ibn Maajan Musnadista ’Abd Allaah Ibn Buraidan hadiithista, hänen isänsä nojallaan).
Toisessa hadiithissa: ”Miehen ja shirkin tai kufrin (epäusko) välillä on salaatin hylkääminen.” (Imaam Muslimin Sahiih)
Ja koraanissa on monia jakeita tämän osoittamiseksi. Allaahin ta’aalaa lausunnoista on:
“Mutta jos he katuvat, suorittavat as-salaatin, ja antavat az-zakaat, niin silloin he ovat uskonveljiänne…” [9:11]
Joten tämä aaja todistaa, että se joka ei suorita salaat, niin hän ei kuulu veljiimme diinissä. Tarkoittaen, että hän on kaafir (epäuskova) ja helvetin tulen ihmiset tulevat sanomaan ylösnousemuksen päivänä kun heiltä kysytään:
“Minkä johdosta olet joutunut helvetin tuleen?”
He tulevat vastaamaan:
“Emme olleet niiden joukosta joilla oli tapana suorittaa salaat (rukoukset). Eikä meillä ollut tapana ruokkia miskiin (köyhiä) vaan meillä oli tapana puhua valheita (kaikkea mitä Allaah inhoaa) turhien puhujien kanssa, ja kieltää tuomiopäivä…”
Epäusko tuomiopäivään on epäilemättä epäuskoa joten Allaah liitti hänet sellaiseen joka hylkää salaatin ja tämä osoittaa sen, että salaatin hylkääminen on myöskin kufr! Joten todisteet jotka osoittavat tämän ovat selkeitä ja runsaita, että hän joka hylkää salaatin joko laiskuudesta tai välipitämättömyydestä tahallaan niin hän on epäuskonut, vaikka hän tunnustaisi, että se on velvollisuus ja tämä on oikein ja parempana pidetty näkemys monien todisteiden vuoksi.
Tiedon ihmisten toinen näkemys on, että hän ei ole epäuskonut kufr al-akbar, joka ei poista häntä islaamin helmoista pikemminkin se on kufr al-asrar (pienempi kufr) josta häntä tulisi rangaista (kyseisen muslimimaan hallitsijan tai johtajan toimesta) kunnes hän vakiinnuttaa salaatin.
Ehkä tämä opettaja joka vastasi lehdessä tarkoitti tätä näkemystä mutta se ei ole hyväksytyin näkemys ja todisteet ovat sitä vastaan ja hänen olisi ollut sopivampaa selventää ihmisille eikä harhauttaa heitä tällä tavalla vastaamalla yleisellä vastauksella ja Allaah tietää parhaiten.
Totuudentien kommentit:
On kaksi näkemystä koskien henkilöä joka ei rukoile, kuten yllä mainittiin. Me emme seuraa sitä näkemystä jonka mukaan muslimi joka ei rukoile yleisesti on ulos islaamista ja tämä perustuu sheikh Al-Albaaniin rahimahu Allaah ja muiden näkemykseen. Toimme tämän sheikh al-Fawzaanin fatwan jotta kaikki voivat ymmärtää kuinka vaarallista on olla rukoilematta. Ja pyydämme Allaahilta johdatusta kaikille.