Lähde: Sheikin pitämä luento, jonka otsikko oli ‘Vältä niitä seitsemää syntiä, jotka johtavat tuhoon’: at-Taaif, kasetin 1.puoli, 11/2/1413 H
Shaikh ‘Ubayd al-Jaabiree – hafizahullah – sanoi kun häneltä kysyttiin kirjasta ‘Fii dhilaal al-Qur’aan’ ja sisältääkö se virheitä? Hän vastasi:
”Tosiasiassa tämä on hieno kysymys, mutta jotain, joka on kykyjeni ulkopuolella tällä hetkellä koska se on täynnä virheitä. Sillä tiedän, että Sheikh ’Abd Allaah ad-Duwaish –rahimahu Allaah- toi esiin 180 hänen virheistään. [’Abd Allaah as-Duwaish nimisen oppineen teos: Al-Mauridu ad-Dhalaal fii at-Tanbiih ’alaa Akhtaai ad-Dhilaal].
Ja olen katsonut tätä asiaa ja löytänyt… olen huomannut niistä joitain. Joten niistä, kun hän sanoi Suurat Taa-Haan tafsiirissa –koskien Allaahin, Korkeimman, sanoja [Taa-Haa: aaja 4] hän sanoi:
”Ja Koraani on olemassa oleva ilmiö aivan kuin taivaiden ja maan ilmiö, se tuli alas korkeimmasta seurasta (enkeleiltä).” [ad-Dhilaal: (4/2328)].
Mikä on tämän lauseen merkitys? Oi veljet –mitä se tarkoittaa… miten tiedätte sen tarkoittavan, että se on luotu? Siinä tapauksessa sanomme: mikä on ’kaunii’ (joka on olemassa luomakunnassa) sanan tarkoitus… Tämä sana tarkoittaa, että siitä tuli olemassa oleva johtuen Allaahin sanasta ’Kun’ [eli Ole!] ja tämä tarkoittaa, että se on luotu. Sitten uskoiko Sayyid Qutb –antakoon Allaah hänelle ja meille anteeksi- tähän, se on toinen asia – mutta tämä on virhe.
Toinen paikka: koskien “Qul huwa Allaahu Ahad” –minä ja jotkut veljistä luimme kun hän vahvistaa ‘wahdatu al-wujuud’ ja huomasimme, että hän toi julki Jabrin aseman –joka on, että henkilö joutuu tekemään mitä hän tekee eikä hänellä ole mitään valinnan varaa. [az-Zilaal: 6/4002 – 4003]
Sitten minun pitää mainita kolme asiaa tässä:
ENSINNÄKIN: Että Sayyid Qutb –rahimahu Allaah- on erehtynyt tässä, ja jos hän olisi elossa sanoisimme, että hänen on pakko peruuttaa puheensa ja todiste vahvistettaisiin (häntä vastaan) jos hän olisi elossa, muuten hän olisi tehnyt selvän kufr –teon, koska nämä ovat asioita, jotka saavat aikaan sen, että henkilöstä tulee epäuskova, ne ovat kufrin sanoja.
TOISEKSI: Meidän ei ole sallittua hyväksyä Sayyid Qutbin, eikä al-Ghazaaleen eikä al-Mauduudin, eikä Muhammad Qutbin, eikä An-Nadaween kirjoja, tarkoittaen: että hyväksyisimme ne nuorisoamme varten ja samalla estäisimme heitä muista teoksista – sillä tekosyyllä, että he ovat islaamin oppineita. Samoin at-Turaabee –yhdistäkää hänet samaan ryhmään – tämä ei ole sallittua henkilön aikaisina vuosina ja hänen tiedon hakunsa aikaisina vuosina. Sitten nuorisonne, oi veljet, kasvaisi mu’taziliiksi, jahmiiksi, wahdatu al-wujuud –henkilöksi, uskonluopioksi –hänestä tulisi sellainen eikä ressukka edes olisi siitä tietoinen.
KOLMANNEKSI: Hän, joka levittää näiden henkilöiden kirjoja ja tietää niiden sisältämät koetukset – niin Allaahin kautta, Allaahin kautta: he ovat petollisia ummaa kohtaan ja he pettävät ummaa ja pelkään, että tämä hadiith soveltuisi heihin: “Olkoon Allaahin kirous sen yllä, joka varjelee uudistajaa” –nämä ovat kolme asiaa, ottakaa ne minulta vastaan koskien Sayyid Qutbin ja at-Turabeen ja muiden kirjoja.