Lähde: Silsilat Al-Hudaa wa an-Nuur.
Kysymys: Näinä päivinä on liikkeellä varoituksia oppineita ja tiedon opiskelijoita vastaan; huomaamme, että ihmiset syyttävät toistensa aikomuksia näissä varoituksissa, mikä on vastauksenne tai selityksenne?
Vastaus: Että he pelkäävät Allaahia, mitä muuta voin sanoa, heidän tulisi pelätä Allaahia koskien muslimiveljiään ja puhdistaa sydämensä ja aikomuksensa eikä olla kateellisia toisilleen:
”Älkää olko toisillenne kateellisia tai inhotko toisianne, ja olkaa kuten veljet oi Allaahin palvelijat”
kuten Allaah teille määräsi (tarkoituksen tulkinta). Olen aina sanonut ja toistanut, että muslimimaailman ongelma tänään on heidän etäisyytensä kahdesta olennaisesta periaatteesta. Yksi niistä, he kyllä soveltavat sitä, mutta mitä tulee toiseen, niin ei ollenkaan. Olet varmaan kuullut joillain kaseteillani tai saarnoissani, että oikaisu alkaa tasfijjalla ja tarbijjalla. Olen varma, että olet kuullut tämän. Mitä tulee tasfijjaan, niin se on läsnä jollain asteella mutta tarbijja on poissa muslimimaailmasta, tämä on ongelma.
Löydät tiedon oppilaat, joiden pitäisi käyttäytyä parhaimmalla ja kaikkein täydellisimmällä tavalla, huomaat heidän saavuttaneen vain osan tietoa, josta tuli todiste heitä vastaan eikä heidän puolestaan. Joten mikä on ratkaisu. Siihen ei ole mitään ratkaisua paitsi Allaah, tabaaraka wa ta’aalaa!
Kuka tahansa tiedon ihmisten joukosta, joka on halukas kulkemaan näiden kahden periaatteen mukaisesti: tasfijja ja tarbijja, hänen pitää yrittää kasvattaa ympärillään olevat henkilöt näiden kahden periaatteen avulla heidän alustavista/nuorista vaiheistaan lähtien, jotta kun he kehittyvät heidät on kasvatettu oikeassa tiedossa sekä hyvissä tavoissa/käytöksessä.
Mitä tulee aikuisiin, jotka palasivat tasfijjan velvollisuuteen ja saavuttivat siitä suuren osan, on äärimmäisen harvinaista löytää sellaisia, jotka puhdistivat itsensä huonolta käytökseltä. Kateus, mustasukkaisuus, ja Allaahilta etsimme turvaa, ovat selviä ja näkyviä näinä päivinä, jopa joissain poikkeuksellisissa (yksilöissä), siihen pisteeseen, että joskus minun on pakko käyttää Allaahin ilmeistä lausuntoa ja kun sanon ’ilmeistä’ tässä tarkoitan sitä:
{Te, jotka uskotte! Pitäkään huoli itsestänne. Ne, jotka ovat harhassa eivät voi teitä vahingoittaa jos seuraatte johdatusta.} [Aal-’Imraan: 105]
Sanoin ‘ilmeistä’ koska tässä aajassa ei ole mitään määräystä hyvän edistämiseen ja pahan kieltämiseen mutta olen varma että tiedät Abu Bakr as-Siddiiqin hadiithin, jossa hän moitti joitain ihmisiä tämän aajan tulkitsemisesta tavalla, joka on ristiriidassa sen oikean tarkoituksen kanssa, ja hän siteerasi sitä hadiithia, joka määrää muslimeja hyvän edistämiseen ja pahan kieltämiseen.