Lähde: Al-Musannaf nro 7748.
’Umarilla – olkoon Allaah häneen tyytyväinen – kerrotaan olleen tapana ramadaanin ensimmäisenä yönä rukoilla maghrib ja sitten sanoa (ihmisille):
Istukaa alas. Sitten hänellä oli tapana pitää pieni puhe: Todellakin paastosta tässä kuussa on tehty teille velvollisuus ja yörukouksessa seisomisesta ei ole tehty teille velvollisuutta, mutta ne teidän joukostanne jotka pystyvät seisomaan rukouksessa, heidän tulisi niin tehdä, koska se on yksi niistä ylimääräisistä hyvistä teoista joista Allaah kertoi meille. Joten hän, joka ei pysty seisomaan rukouksessa, nukkukoon hän vuoteessaan.
Älkääkä sanoko: Paastoan jos se ja se paastoaa ja seison yörukouksessa jos se ja se seisoo rukouksessa. Kuka tahansa paastoaa tai seisoo yörukouksessa, hänen pitää tehdä tämä Allaahin vuoksi. Ja teidän tulisi tietää, että olette rukouksessa niin kauan kuin odotatte rukousta.
Mimimoikaa kaikki turha ja valheellinen puhe Allaahin taloissa (moskeijoissa. Hän sanoi tämän kaksi tai kolme kertaa). Älköön kukaan teistä paastotko muutamaa päivää ennen tätä kuukautta (välttääkseen menettämästä tämän kuukauden alkua, hän sanoi tämän kolme kertaa). Älkääkä paastotko kunnes näette [uuden kuun sirpin] paitsi jos se on pilvien peitossa. Jos se on pilvien peitossa, laskekaa [edellinen kuukausi] 30 päivän pituiseksi. Sitten älkää rikkoko paastoanne kunnes näette yön vuoren yllä (eli että olette varma auringon laskusta).