Lähde: At-ta’liiq ’alaa al-Muntaqaa 1/638.
Hyväksynnän ja kärsivällisyyden välillä on ero, ero todellisuudessa ja ero tuomiossa. Kärsivällisyys on waajib (pakollista) ja hyväksyntä on sunna (ei-pakollista). Ja niiden välinen ero on, että kärsivällinen henkilö tuntee kivun ja tuntee menettäneensä jotain, mutta hän estää itseään lankeamasta siihen, mikä suututtaa Allaahin, ’azza wa djal. Näin ollen hän ei lyö poskiaan eikä revi vaatteitaan tai hiuksiaan, eikä hän ulise. Kun taas se, joka hyväksyy, on tyyni, tyytyväinen, hänelle on sama onko tätä koettelemusta tai ei.